Tyynyjä.

Väri-iloa tyynyissä.

Sohvan nurkassa kököttäneet tyynyt ovat olleet jo pitkään kulahtaneen näköisiä.  Tartuin vihdoin toimeen ja ompelin uudet päälliset.  Monet näistä kankaista olivat Pariisin matkalta vuonna 2012  ostettuja FQ-paloja, jotka olivat purkautuneet vyötteistään ja siitä syystä edullisia. 

  

Tasasivuisia kolmioita.

C

 Ensimmäiseen tyynyyn leikkasin tasasivuisia kolmioita.  Today's Quilter -lehdessä oli hyvä ohje, miten kolmiot voi leikata käyttäen viivottimen asteikkoa.  Asettelin kolmiot "timantiksi" ja täydensin pinnan suorakulmioksi.  Tähteeksi jääneistä kolmioista syntyi kolmio tyynyn taustapuolelle.

   

Taustalla kolmio.

Toinen tyyny.

Toiseen tyynyyn otin mallin muutaman vuoden takaisesta Burdasta, mutta tuo malli vaatisi selkeän värien järjestelyn, jotta se näyttäisi hyvältä.  Tyynyssäni tuo ei toteudu.  Eipä se haittaa, sillä nämä kaksi tyynyä ovat ne, jotka mytistetään selän taakse sohvalla tai lattialla rönöttäessä; siihen ne kelpaavat.  Malli jatkuu tyynyn päästä toiselle puolelle. 

Kuvio jatkuu.

Toiseen kasasin vanun pienistä vanulevyn jämäpaloista, toiseen löytyi venyvää villavatiinia.  Tikkauksessa yritin matkia Tilkunviilaajan tikkausta, mutta omani taisi tulla harvempaa.  Pesua varten tyynyjen lyhyissä päissä on vetoketju.

   

Neulosmekko.

Mekkoon sopii vanha patellavyö.

Kaappien siivouksessa osui käsiin jämäkkä luonnonvalkoinen neulos. Valmistin siitä mekon, jonka kaavan piirsin italialaisesta Modelliina-lehdestä.  Ostin lehden Savonasta viime lokakuussa.  Luultavasti neuloksen ompelu unohtui kauan sitten, koska arvelin pienten lasten pyyhtivän siihen suunsa!  Huh, nyt lapset ovat kolmenkympin kahta puolta, ja ainoalle lapsenlapselle antaisin mekkoni suttaamisen anteeksi, jos vain sain pitää häntä sylissäni (Välimatka ja korona estävät!).  Mallissa oli takana vetoketju, mutta totesin, ettei mekko tarvitse sitä.  Tämän ajan henkeen lienevät nuo hihojen suut.  En tiedä, ovatko ne epäkäytännölliset.

Hyvää kevään odotusta!

Kirsikan kukkien aikaan.

Huhtikuun tilkkupeitto.

 Jos maailma ei olisi keikahtanut nurin eli Korona-virus ei olisi suorittanut maailman valloitusta, olisimme lähteneet Saksaan ihmettelemään kirsikkapuiden kukintaa.  Jospa ne kukkivat ensi keväänäkin.  Niistä haaveillessa ompelin huhtikuun tilkkutyön, johon käytin suuren japaniaiheisen paneelikankaan.  Käydessäni paikallisessa kangaskaupassa ihastelin seinälle ripustettuja paneeleja ja niinpä sorruin ostamaan yhden (Oli vaikea valita monesta kauniista kankaasta!).  Sen ympärille sitten aloin ommella kankaita ilman suurempaa suunnitelmaa.  Monta kangassuikaletta upposikin tähän työhön.
   

Tikkausta kuvion mukaan.

Halusin työtä rauhoittamaan harmaata kangasta.  Sitä ei ollut varastossa, mutta värjäsin pätkän lakanakangasta Emotuotteen kangasväreillä: kostea kangas muovin päälle ja sitten vain sivelin leveällä pensselillä väriä ikään kuin maalia lattiaan.  Ei siitä tullut puhdasta harmaata, vaan hieman vihertävää, mutta näyttää sopivan tähän värimaailmaan.  

  

Taustakangas on vaatimaton.

Taustakankaaksi ompelin seurakunnan kirpputorilta ostamani pöytäliinan.  Reunakantit leikkasin ikivanhoista kukkakankaista, jotka ovat pyörineet laatikossa kauan. 

Meinasin antaa tilkkutyölle nimeksi Korona, mutta se ei oikein sopinut tuohon hempeään kuvaan.  Niinpä osuvampi nimivalinta oli Kirsikan kukkien aikaan.

  

Paneeli on viehättävä.

Eiköhän tästäkin jaksosta elämässä selvitä.  Kauniita pääsiäispyhiä!

Kangaskaappien kätköistä.

Neulosta kahteen suuntaan.

Tilkkupeiton jälkeen oli taas vuorossa vaateompelua.  Samalla tyhjensin vanhoja kangasvarastoja.  Suuri Käsityö -lehdessä oli hauska neuloksesta ommeltu pusero, jossa eri puoliskot oli leikattu eri suuntaan.  Siihen löytyi sopiva neulos.  Malli oli tosi helppo, mutta oma neulospalani oli hieman pieni, jolloin hihoihin sijoitetuista laskoksista tein vain yhden (mallissa niitä oli kaksi).  Neuloksen koostumuksesta minulla ei ole hajuakaan.  Niskassa on pieni halkio, joka kiinnitetään napilla.

Hame ja pusero yhdessä.

Hihaan ommeltu laskos.

Pyörittelin käsissäni myös violettia kangaspalaa, joka on joustosamettia.  Leikkasin siitä hameen käyttäen perushameen kaavaa.  En halunnut laittaa vetoketjua, joten leikkasin hameeseen riittävästi väljyyttä.  Vyötärökaitale kätkee sisäänsä leveän kuminauhan.   Sivusaumoissa on taskut.

   

Kanaemo.

Aloitin myös pääsiäisvalmistelut ajoissa ja ompelin kanaemon, joka toimii munanlämmittimenä.  Malli löytyi saksalaisesta lehdestä.. En jaksanut lukea koko ohjetta läpi, joten ompelin suunnilleen kuvaa katsomalla.

   

Siipien alla styroxmunia.

  Vaikka nyt eletään poikkeusaikaa, kaivoin esiin myös entisiä pääsiäiskoristeita; ovatpahan omana silmänilona.  Virpojillekaan ei tarvise varata palkkaa.  Toivottavasti jaksetaan elää ohjeiden mukaisesti nämä viikot tai kuukaudet ja vahingot jäävät vähäisiksi.  Itse olen kävellyt parin tunnin lenkkejä hankiaisella ja nauttinut aurinkoisesta säästä.  Joogaryhmänikin kokoontui netissä!

Pääsiäisen odotusta kaikille!

Espanjalainen keittiö.

Torkkupeitto nimeltään Espanjalainen keittiö.

Maaliskuun peitto valmistui hyvissä ajoin (eli siis kolmas tilkkupeitto tänä vuonna).  Osa tilkuista oli jo valmiina: Unituuli-peiton valmistuksessa jäi pikakolmioita, joista englantilaisessa tilkkulehdessä oli oikein ohje, miten ne voisi käyttää.   Lehden malli oli minusta jopa tylsä (lue: tyylikäs), siinä mallissa oli kyllä taidokkaita tikkauksia. Unituulen löydät täältä .

Tilkkulehden tapa käyttää pikakolmiot.

 Minä käytin peittoon valmiita kuvia kankaasta, jonka ostin Teneriffalta.  Poimin sellaiset kuvat, joissa on keittiöön ja eläimiin liittyviä teemoja. Tästä johtuu tuo peiton nimi Espanjalainen keittiö eli La cocina española.  Jäljellä on siis vielä puutarhaan liittyvät kuvat, mutta se on varmaan oma lukunsa. Kehystin noita kuvia kangaskaitaleilla, jolloin sain niistä samanlevyisiä.  Samalla ne antavat tietysti ilmettä kuville.

   

Hauskoja eläimiä.

Keittiövälineitä.

Tehty rakkaudella.

Vanun kokosin kaapin täyttönä olleista vanulevyn kappaleista siksakkaamalla suikaleita vierekkäin.  Samoin taustakangas oli valmiina.  Sitä piti hieman levittää kaitaleilla molemmista reunoista.  Reunakantti valmistui taustakankaan jämistä.

Tikkauskuviot erottuvat hyvin taustalla.

Tikkasin pystysaumat kolmiorivien molemmista reunoista ja kuvien ulkoreunoista.  Yksivärisiin suorakulmioihin piirsin taikatussilla tikkauskuviot.  Vaikka tikkaus ei ole minun vahvimpia puoliani, olen ihan tyytyväinen tikkausjälkeen.  Vammaiset kyynärpääni kyllä kiukkusivat kankaan runsaasta kieputtelusta.  Yritin vielä tikata kuvia saadakseni niistä kolmiulotteisia, mutta siitä piti luopua.  

   

Yksinkertainen tikkausmalli on vapaasti piirretty.

Koronavirus jyllää ja etenee koko maapallolla.  Varauduin siihen jo maanantaina ennen kuin mitään rajoituksia oli tullut.  Kävin kirjastossa lainaamassa monta kirjaa.  Lähtiessäni mieheni käski käydä vielä kangaskaupassa ("Jos joudutaan karanteeniin, niin eivät kankaat lopu kesken.")  Minähän tottelin ja ostin kuusi batiikkikangasta, joita olen ihastellut pitkään, sekä kaksi tummaa kangasta ja vanulevyä.  Muut hamstraavat ruokaa, minä kankaita!

  

Uusia kankaita.

Toivon kaikille terveyttä viruksista huolimatta!  Aurinkoisia päiviä! Kyllä tästä selvitään!

 

Pieniä ompelutöitä.

Minipussukoita.

 Isojen tilkkuprojektien välillä on mukava tekaista pieniä ompeluksia, sellaisia, joihin voi käyttää tilkkukopassa paikkaansa hakevia kankaan loppuja. No, taisin liioitella, eiväthän nuo näytä ikinä loppuvan, eivät edes vähenevän.  Tällä kertaa materiaaliksi valitsin markiisikankaita, joista ompelin ensin kaksi kassia. Seuraavana olivatkin vuorossa pienet pussukat, joihin upposivat myös lyhyet vetoketjut.  Niitä voi antaa avainkukkaroiksi tai itse säilytän sellaisessa nappikuulokkeita ja kännykän pienosia, jotka muuten katoaisivat.

   

Lisää pikkupussukoita.

Kasseja markiisikankaista.

Kevättä kohti mentäessä on kiva saada myös vaaleampia vaatteita mustien tilalle.  Kaivoin kangaskaapista n vuotta sitten ostetun vaaleanvihreän kankaan.  Se on ostettu Turon tehtaan myymälästä.  Onneksi kankaissa ei ole viimeistä käyttöpäivää.  Leikkasin hameen ihan peruskaavalla, mutta tein siihen vinon poikkileikkauksen, johon sain upotetuksi laskoksen vasempaan reunaan.  Mallin sain meteorologi Anna Borgstömin aniliininpunaisesta mekosta, jossa on samanlainen leikkaus.

Kevääksi vaalea hame.

Eteläikkunalla kukkii joulukaktus.  Kesän se riippui ulkona auringonpaisteessa ja lienee sieltä imenyt voimaa kukintaan.
  

Kukkiva kaktus enteilee kevättä.

Aurinkoisia kevätpäiviä!  Kiitos, jos jaksoit kirjoitella kommentin!

Timantteja hangella.

Peitto nimeltään Timantteja hangella.

Kahden kuluneen viikon aikana sain ommelluksi uuden torkkupeiton, johon yritin käyttää siniset tilkut.  Aika hyvin onnistuinkin, mutta jäljelle jäivät punaiset, vihreät, violetit, keltaiset... Mallin otin lokakuun Today's Quilter -lehdestä, missä peiton oli valmistanut Sally Ablett.  Lehden malli oli omaani suurempi, mutta malliin upposivat yksittäisetkin kangastilkut.

Today's Quilter -lehden malli.

Kieltämättä ratkojalle oli käyttöä, jotta onnistuin saamaan saumojen leikkauskohdat täsmällisesti.  Olen kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen.

   

Sinisiä tilkkuja.

 Sinisten kuutioitten väliin jäi muutamia vaaleita tähtiä.  Tikkasin koneella suorat tikkaukset pystysaumoihin ja diagonaaliin kaarevat tikkaukset.

  

Tikkaukset näkyvissä.

Tummaa ja vaaleaa sovussa.

 Taustakankaaksi kävin ostamassa Robert Kaufmannin sinivalkoista metsäkangasta, jota käytin myös edellisessä peitossa Elämän aalloilla.

Taustakangas näkyvissä.

Kiitos kommenteista!  Aurinkoisia kevätpäiviä ulkoiluun tilkkuilun lomassa!

Pussukoita ja jakku.

Jakku Burdan kaavoilla.

Helsingin matkalla, jolloin kävimme tutustumassa Helene Schjerfbeckin näyttelyyn Ateneumissa, poikkesin myös Kluuvin Eurokankaaseen.  Etsin itselleni joko violettia tai vihreää jakkukangasta, koska entiset jakut ovat joko mustia tai punaisia.  Myyjän avulla löytyikin violetti kangas, jota en laittanut kaappiin marinoitumaan, vaan ompelin pikaisesti vaatteeksi.  Muistin ostaa myös vuorikankaan.  Napit ovat entistä varastoa.  Kaava on vanhasta Burda-lehdestä.  Sitä piirtäessäni olin hieman pettynyt, koska jakussa ei ollut taskuja.  Kuitenkin malli tuntui niin mieluisalta, että taiteilin taskut omin päin.

Jakku edestä...

...ja takaa.

Vähentääkseni tilkkutyökankaita ja niiden loppuja ompelin neljä pussukkaa.  Samalla käytin valmiiksi ommeltuja koevedoksia.  Vihreään pussukkaan upotin tähtiblokit, jotka jäivät WC:n verhosta tähteeksi.  Toinen vihreä pussukka on tehty tikkaamalla yhdensuuntaisia kaarteita vanun ja vuorikankaan kanssa; päällyskangas jäi jäljelle ostoskassista.  

Vihreänsävyisiä pussukoita.

Viininpunainen-violetti pussukka sai kylkeensä lentävät hanhet -blokin, joita ompelin jooga-alustaan.  Toista samansävyistä pussukkaa koristaa leveä nauhanpätkä, jollaista ompelin mieheni gollegepuseroon ehkä 20 vuotta sitten.  Molemmissa näissä on lisämausteena vetoketjutasku kyljessä.
   

Violettia ja viininpunaista.

Pussukat hangella.

Kaikkien pussukoiden vuorikankaat ovat myös värikylläisiä.

Tuuli heilutteli tyhjiä pussukoita.

Hyviä ulkoilusäitä kaikille!