Sinisiä ompeluksia.

Jaakobin tikapuut -tyyny 1.

Sininen kausi tilkkutyörintamalla näyttää jatkuvan.  Ompelin valmiiksi Jaakobin tikapuut -peittoon sopivat tyynynpäälliset.  Jämätilkkuja oli yllin kyllin.  Myös takkappaleet valmistin kankaiden lopuista.  Tyynyjen koko on 60 cmx60 cm ja ne avautuvat täyteen mittaan vetoketjun avulla.  Käytin yhdistämiseen vapaata tikkausta.

   

Jaakobin tikapuut 2 (ei yllä taivaaseen!)

Taustakappaleet tilkkupintoina.

Kaksi vuotta sitten ompelin opiskelukaverini miesvainajan solmioista pussukan, jonka annoin heidän tohtorinnaksi väitelleelle tyttärelle.  Nyt ompelin toisen pussukan, jonka annan heidän pojalleen.  Käytin koristeluun kravattien valmistajien merkkejä.

    

Pussukka kravateista.

Kravattipussukan toinen kylki.

Työkaverini tyttärellä on meneillään abivuosi.  Niinpä heillä olivat penkkarit pari viikkoa sitten.  Minua pyydettiin avuksi valmistamaan penkkariasu: jakkupuku, jollaista käyttää joku elokuva- tai tv-sarjan tähti (en tunnistanut).  Leikkasin peplumhelmaisen jakun, jonka myös ompelin lähes valmiiksi.  Kiitokseksi sain Fiskarsin kangassakset ja kortin, jossa on kuvattuna tuo tv-tähti työkaverini taitavin käsin.  Hän tekee pienkoteja ja on siinä tosi lahjakas.  Itse en jaksaisi enkä näkisikään näperrellä niin pieniä tavaroita.

    

Kiitoskortti valmistettu alkuperäisistä kankaista.

Hyviä hiihtokelejä ja aurinkoisia päiviä!

Kiitos kommenteista!

Näyttelyssä ja väitöksessä.

Puuvillainen kesäpeitto.

Kesä lähestyy, vaikka sään ollessa noin kolea ei millään uskoisi. Lupasin neuloa itselleni puuvillaisen torkkupeiton kesäksi. Nyt se on sitten tehty eli neuloin taas kolme 45-50 cm leveää kaitaletta, pituus n. 1,8m, ja ompelin kaitaleet yhteen. Huolittelin reunan virkkaamalla ja virkkasin muutaman kukkasen koristeeksi. Langat ovat puuvillaa tai puuvillasekoitetta. Lankoja hupeni kaapista n. 900 grammaa. 

    

Viimeisin tikkupeittoni.

Metallilankaveistoksia.

Peitto päätyi vierailemaan kansalaisopiston kevätnäyttelyyn, jossa piipahtivat monet muutkin kätteni jäljet.

    

Pitsejä, isoäidin neliöitä ja valopalloja.

Munankuorimosaiikkia, lasitöitä ja helmiä.

Virkkaamani korit olivat täyttyneet saippuoista.

Keramiikkatöissä on oltu pönttötalkoissa.

Kaimani punoi kissan koreja maitopurkeista.

Viime lauantaina ajelimme heti aamusta Jyväskylään, missä kävimme yliopistolla. Ystävättäreni tytär väitteli tohtoriksi tietotekniikan alalta. Agorassa järjestetty tilaisuus oli juhlallinen. Parituntinen väitös ei tuntunut edes pitkältä, koska tohtorikoulutettu puhui selkeää englantia; samaa ei voi sanoa opponentista. Ompelin valmistujaislahjaksi pussukan, jonka materiaalina käytin kravatteja. Näiden omistaja oli väittelijän isä, joka kuoli kymmenen vuotta sitten. Hän oli perheemme hyvä ystävä. Kun kerroin kravattien alkuperän, tuore tohtori puhkesi kyyneliin. Siinä sitten halasimme toisiamme itkien. Oikein tunnekuohu ympäröi meidät.

   

Kravateista ommeltu pussukka.

 Lahjaa paketoidessani huomasin, että korttivarasto oli huvennut jonnekin. Niinpä tein samalla kuusi onnittelukorttia. Ikkunalliseen korttiin laitoin kankaisen kuvan silitysharsolla kiinni.

Uusia kortteja.

Ateljeessani on aina monenlaista kierrätys/poistomateriaalia. Tällä viikolla oli vuoro käyttää vanhat, rikkonaisten sateenvarjojen kankaat. Mekanismit olin ratkonut pois aikaisemmin. Leikkasin kasseja siten, että sateenvarjon sulkijalenkki jäi yläosaan. Suoristin reunat ja jämistä leikkasin kahvakaitaleet, jotka ompelin 4-kertaisina, ommel molempiin reunoihin. Pohjaan jäävän aukon peitin kangasneliöllä. Jäljellä olevalla sulkijalla kassin saa pieneen tilaan, kun sen ensin taittelee nätisti. Sain ommelluksi kolme kassia, joista ainakin yhden vien ystävälleni. Samalla ompelin kaksi kangaskassia, kun hiljattain uutisoitiin ihmisten käyttävän liikaa muovikasseja. Nämä ajattelin antaa lähetyspiirin arpajaispalkinnoksi.

Sateenvarjosta kassiksi.

Kauppakasseja sateenvarjoista.

Tässä olen taitellut kaksi kassia käsilaukkukokoon.

Kauppakasseja arvottavaksi.

Lämpimät kiitokset kommenteista!