Kehyspussukoita.

 

Korillinen pääsiäispupuja.

Pääsiäinen saapui nopeasti tänäkin vuonna.  Entisten koristeiden lisäksi laitoin koriin vihreän neuleen (ruoho) ja asettelin sen päälle lasten leikkikalupuput (vai onkohan yksi noista eläimistä koira).  

Kaappeja siivotessa käteen osui pakkaus, jossa on erimittaisia metallitukia.  Siispä ompelemaan niiden ympärille pussukoita.  Niitä valmistui kuusi kappaletta, isoja ja pieniä.  Pentikin ruusukangaspala pääsi käyttöön eli sitä riitti kahteen pussukkaan.

 

Ruusuisia pussukoita.

Tämä ompelumalli on todella yksinkertainen enkä jaksanut sommitella tilkkupintoja.  Isoimpiin pussukoihin tikkasin tukikankaaksi vanhoja froteepyyhkeitä.  Osa pussukoista suljetaan nepparilla, napilla tai tarranauhalla.

Ylempi pussukka on aidakangasta, johon olin kirjonut ristipistoruusuja.

Lehmäkankaan loppukin pääsi käyttöön.

Siivotessani jälkikasvun komeroita löysin tyttären kaapista pussin, jossa oli valmiiksi neulottuna yksi sukka ja toisen vartta oli aloitettu muutama senttimetri.  Eihän käsitöitä saa jättää kesken, joten neuloin toisenkin sukan valmiiksi.  Ainoa ongelma oli se, että minun neulekäsiala on löysää ja piti koko ajan kiristää lankaa.

Sukat yhteistyöllä.

Rauhallista pääsiäistä! 

Kangaskaappien kätköistä.

Neulosta kahteen suuntaan.

Tilkkupeiton jälkeen oli taas vuorossa vaateompelua.  Samalla tyhjensin vanhoja kangasvarastoja.  Suuri Käsityö -lehdessä oli hauska neuloksesta ommeltu pusero, jossa eri puoliskot oli leikattu eri suuntaan.  Siihen löytyi sopiva neulos.  Malli oli tosi helppo, mutta oma neulospalani oli hieman pieni, jolloin hihoihin sijoitetuista laskoksista tein vain yhden (mallissa niitä oli kaksi).  Neuloksen koostumuksesta minulla ei ole hajuakaan.  Niskassa on pieni halkio, joka kiinnitetään napilla.

Hame ja pusero yhdessä.

Hihaan ommeltu laskos.

Pyörittelin käsissäni myös violettia kangaspalaa, joka on joustosamettia.  Leikkasin siitä hameen käyttäen perushameen kaavaa.  En halunnut laittaa vetoketjua, joten leikkasin hameeseen riittävästi väljyyttä.  Vyötärökaitale kätkee sisäänsä leveän kuminauhan.   Sivusaumoissa on taskut.

   

Kanaemo.

Aloitin myös pääsiäisvalmistelut ajoissa ja ompelin kanaemon, joka toimii munanlämmittimenä.  Malli löytyi saksalaisesta lehdestä.. En jaksanut lukea koko ohjetta läpi, joten ompelin suunnilleen kuvaa katsomalla.

   

Siipien alla styroxmunia.

  Vaikka nyt eletään poikkeusaikaa, kaivoin esiin myös entisiä pääsiäiskoristeita; ovatpahan omana silmänilona.  Virpojillekaan ei tarvise varata palkkaa.  Toivottavasti jaksetaan elää ohjeiden mukaisesti nämä viikot tai kuukaudet ja vahingot jäävät vähäisiksi.  Itse olen kävellyt parin tunnin lenkkejä hankiaisella ja nauttinut aurinkoisesta säästä.  Joogaryhmänikin kokoontui netissä!

Pääsiäisen odotusta kaikille!

Uudet verhot ja kevättakki.

Verho WC:n ikkunassa.

Alakerran WC:n verhot ovat olleet käytössä hm... niin kauan, että niihin on ilmestynyt reikiä. Olen joskus valmistanut ne painamalla lakanakankaalle orvokkeja.  Käydessäni helmikuussa Töölön tilkkupajassa silmiini osui kangas, jossa on vaalealla pohjalla hentoja beigenvärisiä kuvioita. Se sopii mainiosti seinän ruskeisiin kaakeleihin.  Suunnittelin verhojen alareunaan tilkkutyöboordin, jonka toteutin vihreänsävyisistä kankaista.  Kahden tuuman mitoitus kuvioissa vaati tarkkuutta - yleensä en harrasta noin pieniä tilkkuja. Nyt verhot ovat valmiina ja ikkunaa vasten niistä muodostuu tietynlainen mosaiikkivaikutelma.

    

Verhon boordikuvio.

Minulla oli etsinnän alla ohut toppatakki jo monen viikon ajan, mutta kun sopivaa ei kävellyt vastaan, piipahdin paikalliseen kangaskauppaan ja siellähän minua odotti hyllyssä ohut tikkikangas: aniliininpunainen, tikkauskuviona sydämiä! Joku ajattelee, että tuohan on ihan pikkutyttöjen kangasta, mutta minulle se on ihan sopivaa.  Muokkasin kaavan Käsityölehden mallista. Aluksi kuvittelin tekeväni takin ilman vuoria, mutta sitten halusin saada myös taskut piiloon.  Vetoketjut ovat violetteja, koska niitä sattui olemaan varastossa. Lisäsin malliin vielä hupun, jonka vuoriksi ompelin Saksasta ostettua maatuskakangasta.  Huppu kiinnitetään vetoketjulla ja kahdella napilla.  Hupun valmistamisessa olikin monta pientä yksityiskohtaa, kun naputtelin purjerenkaita nyöriä varten sekä mietin kiinnttämistä. Vuorin hihansuihin ompelin resorit, jolloin tuuli ei puhaltele ranteisiin.

Takin yleisilme. Helma on kaareva.

Resori vuorin hihansuussa ja pöllö koristeena.

Sydäntikkaus ja maatuskat hupun vuorissa.

Leivoin pääsiäiseksi ruisleipää, koska pakastimessa alkaa nyt olla tilaa.  En ole valmistanut yhtään uutta pääsiäiskoristetta, koska varastossa on paljon rakkaita, lasten tekemiä koristeita.  Oikein aurinkoista ja rauhallista pääsiäistä kaikille ja kiitos mukavista kommenteista!

Tässä valmistuu ruisleipää.

Entisiä pääsiäiskoristeita.

 

Tutte le strade portano a Roma.

Kiitoskassi italiaksi.

Kaikki tiet vievät Roomaan, sanoo vanha viisaus.  Kirjoitin tämän lauseen kassiin, jonka ompelin italian kurssin opettajalle.  Koristeeksi ompelin Italian lipun, johon otin mitat karttakirjasta ja muutin sopivankokoiseksi mittakaavassa.  Kurssilaiset kirjoittivat nimensä kassiin, jonka aiomme täyttää hedelmillä.  Toivottavasti mukava opettajamme ilahtuu C-vitamiinipommista.  Hän jää eläkkeelle opetettuaan kieliä 50 vuoden ajan.  Emme vielä tiedä, jatkuuko ryhmämme opetus ensi talvena.
   

Anelmaiset sukat.

Aloitin tammikuussa käyttämään Seitsemän veljestä -lankojen loppuja.  Tyttäreni etsi minulle Anelmaiset-sukkien ohjeen, jota toteutin omilla väreilläni.  Saatuani varret valmiiksi vasen kyynärpää äityi niin kipeäksi, että piti pitää tauko ja käydä kiropraktikolla.  Nyt sukat ovat vihdoin valmiit.  Tähän aikaan vuodesta ne ovat liian lämpimät - varret ylettyvät reiden puoliväliin - mutta ehkäpä ensi talven pakkasilla niille löytyy käyttöä; ainakin joogassa tarvitaan lämpöä.
    

Tutut villiunikot vastassa.

   

Kasvisvärien kirjoa.

Tilkkupeitot, mandaloita ja metallilankaveistoksia.

Eilen olin valvomassa kansalaisopiston näyttelyä.  Yllätyksekseni Villiunikko-työni tervehti sisääntuloaulassa näyttelyssä kävijöitä.  Myös molemmat suuret tilkkupeitot olivat esillä.  Näyttelyssä oli esillä monenlaisia kädentaidon näytteitä: metallilankaveistoksia, huovutustöitä, mosaiikkia, koruja, puukkoja, suodatinpussikukkia, neuleita, koukuttuja ja virkattuja asuja, savitöitä, nypläystöitä, ommeltuja asuja, nahkatöitä, kankaanpaintöitä jne.  Uutuutena olivat ikonit, joissa tausta on ommeltu pienistä siemenhelmistä. 
    

Ikoneja helmistä ja hardangerkirjontaa.

Sunnuntaina askartelin pääsiäiskortteja, jotka on nyt jo postitettu.  Materiaali niihin löytyi taas kaapista hyvin marinoituneena.
   

Pääsiäiskorttien etusivuja.

Kortti kissaihmiselle.

Hyvää pääsiäisen aikaa kaikille!

Pääsiäismaanantain mietteitä

Perheessämme säilytetään lähes kaikki lasten tekemät koristeet. Pääsiäiskoristeitakin löytyy runsaasti, mutta siitä huolimatta on hauska valmistaa uusia juttuja. Jostakin blogista poimin uudenlaisen kodin tipuille: liimasin ilmapallon päälle valkoista lankaa kaaospunonnalla ja kovetin sen Powertex-nimisellä aineella. Lanka oli jokseenkin liukasta, joten homma ei ollut niin helppo kuin olin ajatellut. Siksi lankakerroksia tuli vähän ja pesästä tuli hieman heppoinen. No, vahvistin sitä rautalangalla. Sisustukseen käytin puusta tippuneita koivun oksia (mies tuumasi, että meillä kierrätetään kaikki!) ja asukkaaksi pääsi tyttäreni huovuttama tipu.

Tipun pesä.

Askartelukaupasta tarttui mukaan ennen pääsiäistä styrox-pupu, joita päällystetään yleensä huovuttamalla. Villan pöly tekee silmilleni kiusaa, joten kaivoin esiin laatikon, jossa on teddyjämiä. Valitsin keltaista ja vaaleanharmaata, leikkasin palasia, asettelin ne nuppineuloilla pupun pintaan ja sitten liimasin ne kiinni. (Näistä teddyistä olen ommellut kenguruasun penkkareihin.) Silmät piirsin tussilla, nenänpään maalasin vesivärellä ja viiksikarvoiksi liimasin hiuksia. Ihan hellyttävä pupujussi siitä syntyi.

Pääsiäispupu.

Raeruohon asemasta vihreän nurmikon voi kasvattaa myös ohran siemenistä.

Ohranurmi ja jättimuna.

Pääsiäiskorttitarvikkeet muhivat pitkään pöydän kulmalla, mutta onnistuin valmistamaan ja postittamaan ne ennen palmusunnuntaita.

Pääsiäiskortteja.

Tämän vuoden pääsiäisen alusaika on ollut myös suruaikaa, sillä menetin hyvän ystävän vaikean sairauden seurauksena. Minulle oli melkoinen opintomatka käydä hänen luonaan saattohoidossa ja nähdä hänen muuttuneen lähes aineettomaksi eli enkeliksi. Hyvä sydän oli tallella. Onneksi sain vielä jutella hänen kanssaan ja pitää häntä käsistä kiinni. 

Ystäväni antoi tämän suojelusenkelin minulle lahjaksi vuosia sitten.

Tähtitilkkutyö on edennyt siihen vaiheeseen, että 12 blokkia on ommeltu valmiiksi ja myös yhdistelty. Nyt siihen pitäisi ruveta suunnittelemaan reunakaitaleita. Saa nähdä, tuleeko siitä torkkupeitto vai jotain suurempaa. Aika näyttää. Käytin blokkeihin tilkkuvaraston puna- ja violettisävyisiä jämiä, joita ei riitä isoihin pintoihin. Eikä tilkkukasa näytä pienenevän yhtään...

Värikäs tilkkutyö.

Tänään alkoi mökkikausi eli kahlasimme mökille ja joimme verannalla päiväkahvit termospullosta. Kyytipoikana oli käsekuchenia, kääretorttua ja Hanna-tädin kakkuja. Kyllä maistui hyvältä.

Kesän ensimmäiset mökkikahvit.