Vihdoin Hampurissa.

 Uskalsimme vihdoin matkustaa Hampuriin tapaamaan tyttären perhettä - kaikilla on nyt kaksi koronarokotepiikkiä.  Tietysti käytimme maskia suositusten mukaan ja pidimme huolta käsihygieniasta. Olipa virkistävää touhuta lapsenlapsemme kanssa.  Lautapelejä kelattiin moneen kertaan - noch mal!  Leikkipuistot tulivat myös tutuiksi.  Monipuolisin lienee ollut Planten und Blumen -alueen leikkipuisto lukuisine vempaimineen. 

Planten und Blumen -alue on tunnettu kauniista istutuksistaan.

 

 Hampurissa sattui olemaan myös kiertävä tivoli Dom, joka on kaksi kertaa vuodessa Hampurissa kuukauden kerrallaan.  Sinnekin piti varata aika, vaikka sisäänpääsymaksua ei ole ja portilla tarkastettiin rokotustiedot.

Domissa riitti vempaimia.

Domin herkkuja.

Lapsenlapsemme suosikki: juna.

Näissä saa päänsä pyörälle.

Yleisnäkymä Domilta.

Voi ajella vaikka pinkillä linkkurilla.

Hampurissa pääsi kauppoihin, mutta monista niissä piti ovella kirjautua (jäljityksen vuoksi ).  Rajoituksista huolimatta matka oli antoisa ja toisaalta rajoitukset antavat meille turvaa.  Helsinki-Vantaan lentoasemalla rokotetarkastukset olivat todella tarkkoja tullen mennen.  Samaa ei voi sanoa Hampurin kentästä, mikä meitä kyllä ihmetytti.

Uusi neule.

 

Kesäneule.

Tämän kesän aikana olen yrittänyt päästä eroon kauan marinoituneista langoista.  Nyt olivat vuorossa valkoiset neulelangat.  Neuloin takakappaleen ja hihat jostakin puuvilla/sekoitelangasta koneella.  Etukappaleet värkkäsin käsin hapsu-muhkura-langasta (joka ei tietysti millään menisi koneella).  Vielä napituslistat ja kaularesori ohuesta langasta ja sitten kokoamaan osista neuletakki.  Tällä kertaa löysin varastostani riittävän määrän samanlaisia valkoisia nappeja.  Lopputuloksena oli näppäränkokoinen neuletakki.

Pörröä edessä.

Tilkkukankaiden laatikossa minua houkutti pinkki sydänkankaan palanen.  Niinpä istahdin koneen ääreen ja värkkäsin siitä pussukoita.  Vetoketjuseinältä löytyi sopivia vetoketjuja ja nauhalaatikosta nyöriä ripustuslenkeiksi.  Ompelin kevyet tikkaukset ja myös vuoritin pussukat.  Isommissa on sisätasku.  Pussukoilla voi ilahduttaa suvun pikkuneitejä.

Terkkuja pussukkatehtaalta.

Kuivuudesta johtuen marjakesä on hyvin kahtiajakoinen.  Metsämarjoja eli mustikkaa ja vadelmaa on tosi niukalti.  Pienenkin määrän kerääminen vaatii aikaa.  Siskoni kanssa teimme metsäretken, jolloin mustikoita sain 7 litraa kerralla. Kylläpä väsytti.  Toisaalta puutarhan marjoja on oikein runsaasti.  Punaherukoita olen kerännyt 7 sangollista ja osan jo mehustanutkin.  Mustaherukkapensaat ovat täynnä puolikypsiä herkkuja, samoin karviaispensaat.  Niissä riittää keräämistä ja säilömistä talven vitamiinipommeiksi. 

Karviaisia.

Punaherukoita.