Metsät tuottavat tänä vuonna syksyä kohti runsaasti syömisiä. Puolukoita on mukava kauhoa poimurilla sankkoon ja sieniä löytyy niin paljon, että sienikoppa painaa rutosti kotiin kannettaessa ja niitä siivotessa ja ryöpätessä aika rientää. Eniten olen kerännyt karvarouskuja ja herkkutatteja. Tatit olen kuivattanut rapeiksi.
 |
Voihan karvarousku!
|
Myös puutarha antaa satoa. Työn alla ovat vielä omenat, joita olen säilönyt mehuna, soseena, viipaleina, kuivattuna ja raasteena.
 |
Omenoita riittää.
|
Syksyn satoa on kai sekin, että olen malttanut istahtaa ompelukoneen ääreen. Paikallisessa käsityökeskuksessa oli hiljattain kangasmyynti, jossa oli tarjolla Mereenin neuloksia. Mereenin päämaja sijaitsee Joensuussa. Suunnittelu on kotimaista. Löysin pari neulosta, joiden kuosit viehättivät minua. Ohuemmasta ompelin heti pitkähihaisen puseron. Paksumpi collegeneulos on vielä paketissa.
 |
Lummekuosinen pusero ja pitkä hame.
|
 |
Kilpikonnia neuloksessa.
|
Paikallinen kangaskauppa lopetti toimintansa, mikä on tietysti harmillista. Loppuunmyynnistä mukaani tarttui mustapohjainen, kuvioitu kangas, jonka näin heti valmiina hameena. Leikkasin hameen yläosan perushameen kaavalla ja lisäsin siihen leveän frillan, jolla sain helmaan leveyttä. Onnistuin mielestäni hyvin.
 |
Kotoiluhame. |
Olen tässä pikkuhiljaa yrittänyt päästä eroon kaapissa marinoituneista neulelangoista. Viimeksi valmistui villapusero, jonka mieheni sai syntymäpäivälahjakseen. Taas on on yksi iso kartio poissa kaapista.
 |
Villapaita miehelleni.
|
Mitäpä olisi Saksan reissu ilman kangasostoksia. Karlstadin kangasosastolta bongasin alle kuuden euron palan, josta ompelin mekon. Kaavan piirsin espanjankielisestä lehdestä. Tykkään taskullisista vaatteista.
 |
Vielä yksi kesämekko.
|