Kääntöpaita.

 

Käyttövaatteita.

Minulla on ollut monta vuotta jemmassa kaksi mieheni vanhaa pukupaitaa, jotka eivät ole enää siistejä kuluneen kauluksen takia.  Kierrätykseenkään niitä ei voi laittaa, ja toisaalta paitakankaat ovat yleensä laadukkaita.  Kaivelin niistä toisen esille - tarkoituksena  ommella itselleni kesäpusero.

 

Tästä läksin liikkeelle.

 Leikkausapuna käytin ompelemaani hihatonta kangaspuseroa.  Halusin säilyttää paidan alkuperäiset napituslistat, joten etu- ja takakappaleet leikkasin ylösalaisin, jotta sain puserooni naisten napituksen.  Paidan helma on siis poikkileikkauksen yläreunassa.  Kaarrokkeet onnistuin leikkaamaan paidan kaarrokkeista.   Pitkistä hihoista leikkasin lyhyet hihat sekä huolittelukaitaleen kaula-aukkoon.  Ompelin vielä koristeeksi pitsiä miehustaan ja hihoihin.

Miellyttävä puseron materiaali.

Miehustan pitsikoristeet.

  Ommel-tapahtumasta ostin viskoosipellavaa hameeksi (myyntipiste Tiny bird's fabrics).  Käytin ihan perushameen kaavaa lisäämällä siihen neljä laskosta eteen, samoin taakse, siten, että hyödynsin koko kankaan leveyden.  Sivusaumoissa on taskut.

Vilpoisa kesähame.

Keskikesän juhla lähestyy.  Alkuviikolla poimin kieloja maljakkoon.  Nyt ovat unikot ja pionit avaamassa kukkasiaan.  Helteestä johtuen kukinta-aika jäänee lyhyeksi.

Unikoiden hehkua.

Rauhallista juhannusta!

Ommel-tapahtuman ostoksia.

 

Kangastaivaassa.

Käydessäni ihastelemassa kankaita jotain tarttuu aina mukaan.  Jo myyntipöytien alkupäässä mielenkiintoni herätti orvokkikangas.  Palasin monta kertaa sen luokse ja aina se näytti yhtä kauniilta. Sitä oli saatavana pellavakuosia ja satiinia.  Valitsin jälkimmäisen, koska puhdas pellava rypistyy niin helposti.  Ostin orvokkikankaan mekkoa varten.

Orvokkikuvioista satiinia ja viskoosipellavaa.

 

Toiselta myyjältä ostin viskoosipellavaa, joka on väritykseltään isolla pensselillä sudittua.  Leikkasin jo kankaasta hameen, jonka ompelu on työn alla.  Mukaan lähti myös kaksi trikoota.  Toisessa on Punahilkan kuvia, toinen on kukkakuvioinen.

Trikoita.

Tarjolla oli myös tilkkuiluun sopivia kankaita.  Ostin mustapohjaista puuvillaa, jossa on matematiikan kaavoja (mihin koira karvoistansa pääsee!). Lisäksi Kaffe Fassettin kankaat ovat niin houkuttelevia, etten malttanut olla ostamatta, tällä kertaa nippu puna-violetti-paloja.

Uusia kuoseja tilkkuiluun.

 

Ullakan osastolta löytyi paljon pientä tarpeellista tavaraa.  Valitsin pehmeän sormustimen; jospa sitä oppisin käyttämään. Ostin myös lämpövanua, kovikelevyä, ohuita neuloja, saumojen mittarin ja kenkien (espadrillojen) pohjalliset. 

Pientä tarviketta.

Yhdellä myyntipöydällä oli paljon kauniita heijastinkuvia, jotka kiinnitetään silittämällä.  Ostin niitä valikoiman tietyllä summalla.  Kun vielä täydensin ostosvalikoimaani HobbyPointissa (pari silkkihuivia, savea ja kristallimuovia), luulen, että puuhastelutarvikkeita taas riittää.

Heijastinkuvia.

 

Hyvää juhannusviikkoa!

Isolla kirkolla.

 

Ommel-tapahtuman kangasmyyntiä.

Vähän ennen koronaepidemian puhkeamista huomasin, että Espoossa on järjestetty Ommel-tapahtuma.  Se kiinnosti kovasti, mutta välivuosien jälkeen minäkin pääsin osallistumaan tapahtumaan.  -Matkasimme junalla perjantaina Helsinkiin ja heti alkajaisiksi piipahdimme Kiasmaan, missä oli Tom of Finlandin piirroksia esillä runsaasti.

Kauniita kankaita oli runsaasti.

Kauniisti painettuja trikoita.

Hyvin nukutun yön jälkeen poikani vei minut Espoon Opinmäkeen, missä oven takana jo odottivat innokkaimmat harrastajat.  Poika ja mies jatkoivat matkaansa automuseoon ja minä pääsin ihmettelemään runsaita kangasuutuuksia.  Aluksi vain kiertelin ja katselin.  Tarjolla oli paljon työpajoja, esittelyjä, minulle aivan uusia kankaiden toimittajia, työvälineitä ja ompelulanit.  En ollut ilmoittautunut työpajoihin, mutta kävin toki ompelemassa avainlenkin Berninan työpajassa.  Siellä kierrellessä tunsin olevani kangastaivaassa.  Muutamia kankaita kyllä läksi mukaan, samoin työvälineitä, mutta niistä kerron myöhemmin.

Irina Malyukovan töitä oli Tilkullisten osastolla.

Palattuamme isolle kirkolle menimme heti Ateneumiin, minne ei ollut onneksi jonoa, vaan pääsimme heti sisälle.  Kiertelimme pari tuntia ihaillen ja ihmetellen Albert Edelfeltin maalauksia: miten hienoja siveltimen vetoja, värien herkkyyttä, asetelmallisuutta, taitoa kuvata elämää ympärillämme.  Samaan ei pysty edes laadukkaalla kameralla.  Kuvasin sellaisia töitä, jotka ovat yksityiskokoelmista.  Niitähän ei juuri näe.  Niiden nimiä en laittanut muistiin.

Miten herkkää maisemaa.

Mikä iltatunnelma veden äärellä.

Tämä taisi olla luonnos.

Illalla vielä kävelimme Tokoin rannassa poikamme ja miniämme kanssa.

Sunnuntaiaamuna kävimme Kallion kirkossa, joka oli meistä muutaman korttelin päässä.  Sitten olikin aika vierailla pojan appivanhempien luona.

Temppeliaukion kirkko suorastaan mykistää.

Maanantaina sattui olemaan Helsinki-päivää, jolloin kaupungilla oli lähes 170 maksutonta tapahtumaa.  Kävelimme -oikeastaan vahingossa- Temppeliaukion kirkolle, missä oli melkein heti esittelykierros kirkon ympäri.  Hieno sää oli laittanut ihmiset liikkeelle ja mekin saimme kuulla tarinaa, miten kirkkoa oli suunniteltu kauan, kunnes päädyttiin arkkitehtiveljesten Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelemaan kallioon louhittuun kirkkoon.  Vierailimme myös kirkon sisällä.

Käveltyämme kaupungilla olimme valmiit lähtemään junalla kohti kotia.  Olipa tapahtumia kerrakseen yhdelle reissulle.

Kesämekko.

 

Marjapuuron väriä mekossa.

Kaapista putkahti esille kukallinen kangas, jonka olin ostanut edellisenä kesänä EK:sta.  Niinpä ryhdyin selaamaan kaavalehtiä, josko löytäisin sopivan kaavan.  Diana Moden -lehdestä löysin mekon, jonka helma oli mielestäni sopiva.  Yläosa oli aivan liian avonainen, kietaistava malliltaan.  Niinpä piirtelin miehustan ja hihojen kaavat omasta päästäni, kuten äitini teki aikoinaan.  

 

Tämän ajan mekot ovat melko pitkiä.

Vetoketjun laitoin jälleen vasempaan sivusaumaan (kuka sulkisi/avaisi vetoketjun selkäpuolelta!).  Kangas oli hyvin tiivistä puuvillaa, joten helmapäärmeen ompelu käsin piti tehdä hyvin ohuella neulalla ja minähän en osaa käyttää sormustinta.  Hihat ovat muhkeat puhvihihat.  -Mekko on jo tehnyt yhden Helsingin reissun.  Tiivis materiaali oli oikein hyvä päällä, koska merituuli puhalteli väliin vilpoisasti.