Espanjalainen puutarha.

Espanjalainen puutarha.

Toukokuun tilkkupeitto, Espanjalainen puutarha, on valmis.  Käytin siihen kuvapaneelit, jotka jäivät jäljelle maaliskuun peitosta Espanjalainen keittiö (muutama käsityöaiheinen on vielä jäljellä).  Peiton värimaailma on violetti. 

Lintublokki.

 Today's Quilter -lehdessä oli peitto, johon oli ommeltu lintublokkeja.  Valmistin kaksi tällaista blokkia täydentämään puutarhatunnelmaa.  Vartalon ja siipien väriero olisi voinut olla jyrkempi.  Mutta kylläpä olin osia yhdistäessä huolimaton: toinen lintu lensi selällään ja oli pompannut ihan peiton yläreunaan.  Huomasin virheen vasta sitten, kun olin jo tikannut peiton ja lähetin kuvan peitosta ystävälleni.  Eipä siinä auttanut muu kuin nöyrtyä ja ottaa ratkoja käsiin.  

  

Tämäkin pääsi omalle paikalleen.

Käytin tikkaukseen koneestani löytyvää valmista kaartelumallia ja tein suhteellisen harvan tikkauksen.  Näin peitosta tulee pehmyt ja se asettuu käytössä mukavasti viluisenkin torkkujan päälle.

  

Puutarhatyökaluja.

Ruutujen välissä tekstejä.

Herkkiä kuvia.

Taustakankaaseen käytin tilkkutyökankaan, jota on ollut vaikea yhdistää muihin kankaisiin.  Se ei yksinään riittänyt, joten ompelin sinivioletista kankaasta kaitaleet molemmille sivuille ja alareunaan.

Jemmasta löytyi myös useita metrejä valmiiksi leikattua ja silitettyä vinokaitaletta.  Nyt se löysi paikkansa.

   

Osista rakenneltu tausta.

Toukokuu herätteli luonnossa olevat kasvit esille.  Läheisellä metsäaukiolla pilkisteli melko mukavasti korvasieniä, joita keräsin kahdella metsävaelluksella.  Maistuivat kyllä muhennoksena, mutta osa päätyi myös pakastimeen.

  

Metsäherkkuja.

Hyvää alkanutta kesäkuuta!  Kiitos kommenteista!

Marimekkokuosia ylle.

Mekko Marikuosista.

Ostin vuosi sitten Seinäjoen tangomarkkinoille mennessämme Kyyjärven Paletti-ostoskeskuksen Marimekon myymälästä kankaan, jonka ompelin nyt mekoksi. (Tänä vuonna ei tangomarkkinoita eikä muitakaan tanssitapahtumia järjestetä! Harmi!) Valtiovarainministeri Katri Kulmunilla olen nähnyt mekon, joka on samaa kuosia.  Mietin mallia pitkään.  Lopulta sopiva löytyi Diana Moda -lehdestä, nyt espanjankielisestä.  Piti taas olla tarkkana kokonumeron kanssa, että piirrän oikean koon. (Italiassa kokonumerointi on erilainen kuin meillä.)

   

Alkuperäinen malli.

Lehden malli oli ommeltu trikoosta, joten siinä ei ollut vetoketjua.  Minä lisäsin omaani sellaisen ja laitoin sen sivusaumaan siten, että vasen hiha ja sivusauma vyötärön alapuolelle aukeavat.  Mieheni mielestä se oli hassu ratkaisu, mutta tämän ikäisenkin pitää pystyä pukeutumaan itsenäisesti.  Harmi vain, että ei ole oikein tilaisuuksia uusien mekkojen pitämiseen. - Joo, kangaskaapissa odottaa toinenkin Marimekon kangas.

  

Kaula-aukkoa kehystää edessä poimutelma.

Taskut lisäävät käyttömukavuutta.

Tanssiva tikki kaipaa tietty tanssillista liikuntaa.  Niinpä pyysinkin äitienpäivälahjaksi tunnin sukkatansseja kotona.  Toiveeni toteutettiin!  Kiitos!

Sateenkaaren tuolla puolen.

Lasten lauluja.

"Olemme kädellisiä olentoja ja meillä on tarve käyttää kehoa, koskettaa ja saada jotain näkyvää aikaan.  Tutkimusten mukaan käsityö voimauttaa ja rauhoittaa.  Sen avulla voi löytää oman tilan tuntua ja levollisuutta kiireen keskellä."

Tämä on lainaus Itä-Suomen yliopiston käsityötieteen professori Sinikka Pölläsen tekstistä.  Miten totta joka sana.  Kaikki käsillään tekevät toki ovat tuon aina tienneet, mutta nyt poikkeustilan aikaan asian sisäistäminen tuo lohtua ja auttaa meitä jaksamaan kohti parempaa aikaa.

  

Sateenkaaren tuolla puolen.

Ompelukoneen äärellä olen ommellut bargello-teknikalla seinävaatteen, joka sai nimekseen Sateenkaaren tuolla puolen.  Käytin siihen hiljattain hankkimiani batiikkikankaita, mutta myös muita kankaita, osa yksivärisiä.  Varastossa oli valmiiksi hankittua vanua ja taustakankaaksi laitoin tylsää lakanakangasta.  Kikkailin sen verran perinteisestä bargellotyöstä, että osa suikaleista ulottuu kehyksen yli.  

Kehykseen on piiloutunut painamani pöllö.

Tikkaus muodostuu puun lehdistä köynnöstäen.  Tikkauslanka on peräisin Hampurista.

Puunlehvätikkausta.

Lauluja lapselle.

Lähetin Saksaan kirjapaketin maaliskuun viimeisenä päivänä.  Ajatukseni oli, että lapsenlapsi saisi pääsiäispyhiksi uutta lukemista, mutta kylläpä paketin matka kesti: se saaapui perille vasta eilen eli oli matkalla kuukauden!  Ostokirjojen lisäksi paketoin tekemäni laulukirjan.  Kokosin siihen suomalaisia lastenlauluja.  Sitä oli mukava koostaa.

Tuttuja lauluja.

Tyynyjä.

Väri-iloa tyynyissä.

Sohvan nurkassa kököttäneet tyynyt ovat olleet jo pitkään kulahtaneen näköisiä.  Tartuin vihdoin toimeen ja ompelin uudet päälliset.  Monet näistä kankaista olivat Pariisin matkalta vuonna 2012  ostettuja FQ-paloja, jotka olivat purkautuneet vyötteistään ja siitä syystä edullisia. 

  

Tasasivuisia kolmioita.

C

 Ensimmäiseen tyynyyn leikkasin tasasivuisia kolmioita.  Today's Quilter -lehdessä oli hyvä ohje, miten kolmiot voi leikata käyttäen viivottimen asteikkoa.  Asettelin kolmiot "timantiksi" ja täydensin pinnan suorakulmioksi.  Tähteeksi jääneistä kolmioista syntyi kolmio tyynyn taustapuolelle.

   

Taustalla kolmio.

Toinen tyyny.

Toiseen tyynyyn otin mallin muutaman vuoden takaisesta Burdasta, mutta tuo malli vaatisi selkeän värien järjestelyn, jotta se näyttäisi hyvältä.  Tyynyssäni tuo ei toteudu.  Eipä se haittaa, sillä nämä kaksi tyynyä ovat ne, jotka mytistetään selän taakse sohvalla tai lattialla rönöttäessä; siihen ne kelpaavat.  Malli jatkuu tyynyn päästä toiselle puolelle. 

Kuvio jatkuu.

Toiseen kasasin vanun pienistä vanulevyn jämäpaloista, toiseen löytyi venyvää villavatiinia.  Tikkauksessa yritin matkia Tilkunviilaajan tikkausta, mutta omani taisi tulla harvempaa.  Pesua varten tyynyjen lyhyissä päissä on vetoketju.

   

Neulosmekko.

Mekkoon sopii vanha patellavyö.

Kaappien siivouksessa osui käsiin jämäkkä luonnonvalkoinen neulos. Valmistin siitä mekon, jonka kaavan piirsin italialaisesta Modelliina-lehdestä.  Ostin lehden Savonasta viime lokakuussa.  Luultavasti neuloksen ompelu unohtui kauan sitten, koska arvelin pienten lasten pyyhtivän siihen suunsa!  Huh, nyt lapset ovat kolmenkympin kahta puolta, ja ainoalle lapsenlapselle antaisin mekkoni suttaamisen anteeksi, jos vain sain pitää häntä sylissäni (Välimatka ja korona estävät!).  Mallissa oli takana vetoketju, mutta totesin, ettei mekko tarvitse sitä.  Tämän ajan henkeen lienevät nuo hihojen suut.  En tiedä, ovatko ne epäkäytännölliset.

Hyvää kevään odotusta!

Kirsikan kukkien aikaan.

Huhtikuun tilkkupeitto.

 Jos maailma ei olisi keikahtanut nurin eli Korona-virus ei olisi suorittanut maailman valloitusta, olisimme lähteneet Saksaan ihmettelemään kirsikkapuiden kukintaa.  Jospa ne kukkivat ensi keväänäkin.  Niistä haaveillessa ompelin huhtikuun tilkkutyön, johon käytin suuren japaniaiheisen paneelikankaan.  Käydessäni paikallisessa kangaskaupassa ihastelin seinälle ripustettuja paneeleja ja niinpä sorruin ostamaan yhden (Oli vaikea valita monesta kauniista kankaasta!).  Sen ympärille sitten aloin ommella kankaita ilman suurempaa suunnitelmaa.  Monta kangassuikaletta upposikin tähän työhön.
   

Tikkausta kuvion mukaan.

Halusin työtä rauhoittamaan harmaata kangasta.  Sitä ei ollut varastossa, mutta värjäsin pätkän lakanakangasta Emotuotteen kangasväreillä: kostea kangas muovin päälle ja sitten vain sivelin leveällä pensselillä väriä ikään kuin maalia lattiaan.  Ei siitä tullut puhdasta harmaata, vaan hieman vihertävää, mutta näyttää sopivan tähän värimaailmaan.  

  

Taustakangas on vaatimaton.

Taustakankaaksi ompelin seurakunnan kirpputorilta ostamani pöytäliinan.  Reunakantit leikkasin ikivanhoista kukkakankaista, jotka ovat pyörineet laatikossa kauan. 

Meinasin antaa tilkkutyölle nimeksi Korona, mutta se ei oikein sopinut tuohon hempeään kuvaan.  Niinpä osuvampi nimivalinta oli Kirsikan kukkien aikaan.

  

Paneeli on viehättävä.

Eiköhän tästäkin jaksosta elämässä selvitä.  Kauniita pääsiäispyhiä!

Kangaskaappien kätköistä.

Neulosta kahteen suuntaan.

Tilkkupeiton jälkeen oli taas vuorossa vaateompelua.  Samalla tyhjensin vanhoja kangasvarastoja.  Suuri Käsityö -lehdessä oli hauska neuloksesta ommeltu pusero, jossa eri puoliskot oli leikattu eri suuntaan.  Siihen löytyi sopiva neulos.  Malli oli tosi helppo, mutta oma neulospalani oli hieman pieni, jolloin hihoihin sijoitetuista laskoksista tein vain yhden (mallissa niitä oli kaksi).  Neuloksen koostumuksesta minulla ei ole hajuakaan.  Niskassa on pieni halkio, joka kiinnitetään napilla.

Hame ja pusero yhdessä.

Hihaan ommeltu laskos.

Pyörittelin käsissäni myös violettia kangaspalaa, joka on joustosamettia.  Leikkasin siitä hameen käyttäen perushameen kaavaa.  En halunnut laittaa vetoketjua, joten leikkasin hameeseen riittävästi väljyyttä.  Vyötärökaitale kätkee sisäänsä leveän kuminauhan.   Sivusaumoissa on taskut.

   

Kanaemo.

Aloitin myös pääsiäisvalmistelut ajoissa ja ompelin kanaemon, joka toimii munanlämmittimenä.  Malli löytyi saksalaisesta lehdestä.. En jaksanut lukea koko ohjetta läpi, joten ompelin suunnilleen kuvaa katsomalla.

   

Siipien alla styroxmunia.

  Vaikka nyt eletään poikkeusaikaa, kaivoin esiin myös entisiä pääsiäiskoristeita; ovatpahan omana silmänilona.  Virpojillekaan ei tarvise varata palkkaa.  Toivottavasti jaksetaan elää ohjeiden mukaisesti nämä viikot tai kuukaudet ja vahingot jäävät vähäisiksi.  Itse olen kävellyt parin tunnin lenkkejä hankiaisella ja nauttinut aurinkoisesta säästä.  Joogaryhmänikin kokoontui netissä!

Pääsiäisen odotusta kaikille!

Espanjalainen keittiö.

Torkkupeitto nimeltään Espanjalainen keittiö.

Maaliskuun peitto valmistui hyvissä ajoin (eli siis kolmas tilkkupeitto tänä vuonna).  Osa tilkuista oli jo valmiina: Unituuli-peiton valmistuksessa jäi pikakolmioita, joista englantilaisessa tilkkulehdessä oli oikein ohje, miten ne voisi käyttää.   Lehden malli oli minusta jopa tylsä (lue: tyylikäs), siinä mallissa oli kyllä taidokkaita tikkauksia. Unituulen löydät täältä .

Tilkkulehden tapa käyttää pikakolmiot.

 Minä käytin peittoon valmiita kuvia kankaasta, jonka ostin Teneriffalta.  Poimin sellaiset kuvat, joissa on keittiöön ja eläimiin liittyviä teemoja. Tästä johtuu tuo peiton nimi Espanjalainen keittiö eli La cocina española.  Jäljellä on siis vielä puutarhaan liittyvät kuvat, mutta se on varmaan oma lukunsa. Kehystin noita kuvia kangaskaitaleilla, jolloin sain niistä samanlevyisiä.  Samalla ne antavat tietysti ilmettä kuville.

   

Hauskoja eläimiä.

Keittiövälineitä.

Tehty rakkaudella.

Vanun kokosin kaapin täyttönä olleista vanulevyn kappaleista siksakkaamalla suikaleita vierekkäin.  Samoin taustakangas oli valmiina.  Sitä piti hieman levittää kaitaleilla molemmista reunoista.  Reunakantti valmistui taustakankaan jämistä.

Tikkauskuviot erottuvat hyvin taustalla.

Tikkasin pystysaumat kolmiorivien molemmista reunoista ja kuvien ulkoreunoista.  Yksivärisiin suorakulmioihin piirsin taikatussilla tikkauskuviot.  Vaikka tikkaus ei ole minun vahvimpia puoliani, olen ihan tyytyväinen tikkausjälkeen.  Vammaiset kyynärpääni kyllä kiukkusivat kankaan runsaasta kieputtelusta.  Yritin vielä tikata kuvia saadakseni niistä kolmiulotteisia, mutta siitä piti luopua.  

   

Yksinkertainen tikkausmalli on vapaasti piirretty.

Koronavirus jyllää ja etenee koko maapallolla.  Varauduin siihen jo maanantaina ennen kuin mitään rajoituksia oli tullut.  Kävin kirjastossa lainaamassa monta kirjaa.  Lähtiessäni mieheni käski käydä vielä kangaskaupassa ("Jos joudutaan karanteeniin, niin eivät kankaat lopu kesken.")  Minähän tottelin ja ostin kuusi batiikkikangasta, joita olen ihastellut pitkään, sekä kaksi tummaa kangasta ja vanulevyä.  Muut hamstraavat ruokaa, minä kankaita!

  

Uusia kankaita.

Toivon kaikille terveyttä viruksista huolimatta!  Aurinkoisia päiviä! Kyllä tästä selvitään!