Kravattimekko.

 

Kopio Tilkkulehti Finnquiltista.

 Tilkkuyhdistyksellä oli reilu vuosi sitten kilpailu, johon voi osallistua ompelemallaan tilkkuvaatteella (oli myös asustesarja).  Minä olin jo aloittanut mekon valmistuksen käytetyistä kravateista ja ryhdyin ompelemaan sitä valmiiksi.  Kravatit ostin Tampereen Nextiilistä eli kierrätyskeskuksesta, joka myy käytettyä tavaraa tosi edullisesti.  Värimaailma on viininpunaista ja harmaata.  Pesin solmiot koneessa, jolloin tiesin, miten ne käyttäytyvät eli ei tule pesussa yllätyksiä.  Vain yksi solmio meni myttyräksi.  Ratkoin ja purin matriaalin kankaiksi. 

Solmiomekko.

  Solmion malli eli levenevä suikale innosti suunnittelemaan leveähelmaisen mekon, naisen vartalo levenee samalla tavalla.  Asettelin suikaleita sovitusnuken päälle, neulasin niitä yhteen ja ompelin. Aloitin keskeltä edestä ja keskeltä takaa lisäten suikaleita, kunnes pääsin sivusaumoihin.  Välillä jotakin saumaa jouduin purkamaan. Käytettyjen solmioiden määrä lienee 14.  Hihoihin ostin viininpunaista kangasta, jotta kokonaisuus olisi rauhallisempi.  Hihansuihin ompelin päärmekaitaleet kravattien lopuista. Miehustaan ompelin vuorin.

Mekon takana on vetoketju.

Kierrätysmateriaali oli minusta paikallaan, sillä kravatit valmistetaan laadukkaista kankaista eikä kukaan pidä niitä puhki. Toisaalta mieheni ei ole solmiomiehiä eli hänen kravateistaan olisi tullut ehkä barbin mekko.  Mekkoni ei pärjännyt kisassa, mutta en toki ollut pettynyt.  Se oli nähtävissä Tampereen käsityömessuilla ja olisi ollut myös Tilkkukillan tilkkuradalla, mutta tapahtuma peruttiin.  Niinpä Kilta julkaisi kaikki osallistuneet työt Tilkkulehti Finnquiltissa.  Minun mekkoni oli uusimmassa lehdessä.  

Ehkä joskus vielä pääsee tanssimaan...

 Mekko on ollut jo kerran käytössä eli kaksi viikkoa sitten tyttäreni häissä Raumalla.  Hyvä juhla-asu, joka kyllä huomattiin.