maanantai 21. tammikuuta 2019

Turkiksia pakkaseen.

Tuunattu turkki.


Ystävättäreni oli perinyt edesmenneeltä tädiltään krimiturkin.  Täti oli hyvin pienikokoinen ihminen, joten turkille piti tehdä jotakin.  Ystävättäreni ehdotti nappien siirtoa ja hihojen pidentämistä.  Toki nekin tein, mutta kävin etsimässä kirpparilta lisämateriaalia.  Niinpä löysin krimikaulurin, josta sain kiilapalan takakappaleeseen.  Rohkeasti vain leikkasin hartioiden keskelle viillon ja ompelin siihen kiilan.  Niin, ei minulla ole turkiskonetta, mutta olen opetellut turkispiston käsin.  Ompelun jälkeen kostutus ja pingottaminen, sitten tukikankaan ompelu virvittäin, päälle villavatiini ja vuoriin vielä kiilapala.  Hihansuihin ompelin rannekkeet kasaaamalla kaulurin jämät. 
   
Krimiturkki takaa.

Oman turkkini ompelin 30 vuotta sitten piisamin pääkappaleista: kansalaisopiston opettajalla oli jämämateriaalia (selkäkappaleet oli jo käytetty) eli silmien välissä piisamilla on tumma kaistale ja poskissa vaaleat kaistaleet.  Niinpä turkissani on rytmityksenä kaksi vaaleaa yhtä tummaa kohti.  Silloinkin ompelin kaikki palaset käsin ja opettaja kertoi turkin valmistuneen ennätysajassa.  Syynä oli toisen tyttären lähestyvä synnytys (hän täyttää kahden viikon kuluttua 30 vuotta!).  Silloin opin nuo turkiksen ompeluun liittyvät jutut.  Myöhemmin täydensin asua ompelemalla siihen sopivan hatun.  Myös lapsille valmistin turkissomisteisia päähineitä.  Turkki on ollut minulla käytössä lähes joka talvi.
   
Lyhyt piisamiturkki.

Palojen kirjo näkyy hyvin takakappaleessa.

Viimeksi kerroin ommelleeni kokeilublokkeja.  En tykästynyt niiden valmistukseen, joten sijoitin blokit kasseihin, jotka jatkavat matkaansa lähetyspiirin arpajaispalkinnoiksi.  Melkein kaikki kassikankaat olen saanut joltakin, nyt ne joutuvat kierrätykseen.  Ehkäpä joku ilahtuu keväänvihrästä kauppakassista.
   
Kauppakasseja.

Sorruin tämän vuoden alussa käymään kangaskaupassa ja mukaan läksi vain yksi kangas: kukkakuvioinen gollegeneulos.  Piirsin neulosjakun kaavan Diana Moden -lehdestä ja ompelin jakun lisäten siihen taskut.  Varastoista pengotut vetoketjut taskunsuissa tekevät vaatteesta monikäyttöisen.
   
Gollegejakku kevään jumppiin.

Kiitos kommenteista!

10 kommenttia:

  1. Olet kyllä taitava vaateompelija. Turkit ovat hienoja mutta kyllä on alakuvassa oleva jakkukin!
    Vihreät kassit ovat sopivia apukasseja kauppareissuille, niitähän aina tarvitaan ja hyvin istuivat blokit niihin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Vaateompelu on aina ollut mieluisin käsitöiden muoto, vaikka monta muutakin juttua on pitänyt kokeilla.

      Poista
  2. Mikä vaatturi oletkaan. Turkit ovat tosi hienoja. Setäni oli turkkuri ja karvoja oli aina tekeillä. Mm. ihania rukkasia pakkasiin. Tuo jakku on tosi ihana, tuollaisen kyllä teen kunhan sopiva kangas löytyy jostain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vau, sinullahan on siis mahdollisuus saada turkkurilta jämäpaloja käyttöösi. Gollegejakku on käytännöllinen, kun sen saa esim. joogassa kesken harjoituksen riisuttua nopeasti.

      Poista
  3. Jestas! Olet monipuolisesti taitava tekijä! Turkikset kyllä jäisi minulta tekemättä. Kassit varmasti ilahduttavat saajiaan. Kätevä jakku, taskuihin saa avaimet tai muuta tärkeää ja ovat vielä kauniit yksityiskohdat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Jos osaat ommella kangasta, osaat ommella myös turkista. Kunnon nahkaneula pitää olla. Kaikkea oppii, jos vain haluaa.

      Poista
  4. Sinulla onkin laaja tuo osaamisalue! Priimaa vain tulee joka saralla!
    Kyllä kangaskasseilla on käyttöä.

    VastaaPoista