Kukkia ja maalaamista.

Daalia ja miljoonakello.

 Kylläpä oli työntäyteinen ja pitkä viikonvaihde.  Olimme vihdoin toteuttamassa suunnitelmaamme maalata kotitalomme ulkoseinät.  Edellisestä maalauksesta on kulunut aikaa tasan 30 vuotta.  Tosin ulkoverhous on hyvin karkeaa lautaa, jossa maali on kestänyt suhteellisen pitkään.  Aloitin alaseinien maalaamisen jo viime viikon tiistaina ja jatkoin sitä yksikseni, mutta sitten työtön tyttäreni ja mieheni tulivat kavereiksi.  Meillä oli käytössä vuokranosturi; kaksikerroksisen talon maalaaminen olisi muutoin aika hidasta.  Sää suosi urakkaamme, vaikka iltapäivisin pitikin maalata varjoisaa seinää.  Illalla vihdoin maalasin viimeiset ikkunanpielet.  Oli kyllä juhlava (lue: sairaan väsynyt) olo.

    

Mieheni yläimoissa.

Nurkkalautojen viimeistelyä.

Nuorempi siskoni täytti vuosia; ei tasa- eikä juhlinut.  Taalainmaan matkan kunniaksi ompelin hänelle heppakankaasta kynäkotelon, koska kangasta jäi suikale tähteeksi.  Ompelin myös kauppakassin risaisesta sateenvarjosta.
    

Kynäkotelo ja kauppakassi.

Viime syksynä ostin Espanjasta kivan kangaspalan. Jossain lepohetken aikana ompelin siitä hameen.  Laskostin kankaan avolaskoksille ja yhdistin vyötäräkaitaleeseen; käytössä ei ollut kaavaa, mutta mukava kesähame siitä syntyi.

Kukkahame kesäksi.

Kesä näyttää vihdoin saapuneen meillekin.  Kotipihassa kukkivat mm. unikot, pelergoniat, orvokit ja miljoonakellot.  Kasvihuoneessa tomatit ja kurkut vaativat paljon vettä. Jospa niistä saisi satoa loppukesällä.

Unikon kukat ovat kauniita.

Inkalilja ilahduttaa koko kesän.

Vanhanajan pelargoniat kukkivat komeasti.