Hailuoto ja Puolanka.

 

Merimaisemaa Hailuodosta.

Kun kesäilmat alkoivat parantua, mietimme missä voisimme vielä ajella matkailuautolla.  No, mieheni ehdotti Hailuotoa ja olin heti valmis lähtemään.   Sinne mennään vielä lautalla, sillä rakenteilla oleva silta valmistuu reilun vuoden kuluttua.  Lauttamatka kestää 25 minuuttia.  Ajoimme yhtä kyytiä luodon toiseen päähän, missä kävelimme aluksi satamassa ja ihastelimme Marjaniemen majakkaa ja aavaa merta.   Aivan luodon kärjessä oli leiripaikkoja, mutta jäimme ylemmäksi rannalle suojaisaan paikkaan (Luovo), vaikka luvassa ei ollutkaan myrskytuulta.  Leiripaikan hintaan kuului myös sauna.

 

Marjaniemen majakka.

Lauttamatka oli oikein mukava, sää oli kaunis, ei tuulinen.

 

Rakenteilla oleva Huikun silta on luodon päässä.(Riutun silta on mantereen päässä.)

 

Ajellessamme kohti Oulua huomasin tien varressa mainoksia: Oulussa on kolmena päivänä kansainväliset suurmessut.  Siispä ajelimme sinne lauantaipäiväksi.  Ensin tainnutimme nälän kreikkalaisella gyros-aterialla.  Rantatorilla oli todella runsaasti myytäviä tavaroita, ruokapaikkoja ja ihmisiä.  Ostimme englantilaista fudgea, saksalaisia bretzeleitä, italialaista gelatoa ja suomalaisia mausteita. Mukaan läksi myös eteläamerikkalainen huivi poistokorista.

 

Oulun torilla riitti väkeä.

Toripoliisi oli saanut kukkaseppeleen kaulaansa.

 Piipahdimme myös kauppahallissa juomassa cappucinoa ja ostin samalla uuden sadon valkosipuleita ja irtoteetä. 

 

Saksalaista herkkua: bretzeleitä.

Mausteita ja valkosipuleita.

Paluumatkan päätimme tehdä mutkan kautta:  pitää taas poiketa pessimistikylässä eli Puolangalla.  Emme kääntyneet ennen kylää pois, vaikka kyltissä luki: vielä ennätät kääntyä takaisin.  Ostimme pessimismitalosta ensi vuoden kalenterin. 

Matkalaisille tarjolla erikoista: pessimismiä.

 

 

Talon tuotteille voi vain nauraa.