Syötävän kauniita pihlajanmarjoja.

Kylläpä aika mennä viipottaa kovaa kyytiä, eihän tässä ennätä pysyä mukana.  Syksy oli pitkään lämmin - saimme syödä oman kasvimaan salaattia koko syyskuun.  Nyt on tullut lunta pari kertaa, mutta se on sulanut pois.  Metsissä riitti pitkään puolukoita linnuille, joten pihlajanmarjat ovat säästyneet ja hehkuvat nyt punaisina.

Essu on jo jauhotettu...

Syyslomien aikaan saimme Saksan pikkumiehet vieraaksemme.  Isompi kertoi jo etukäteen, että hän haluaa leipoa mummon kanssa mustikkapiirakkaa.  Sehän toki sopi minulle ja ompelin leipuripojalle oman essun.  Onneksi löysin palan punaista puuvillaa, johon ompelin tilkkujämistä taskun ja nauhoina käytin valmista koristenauhan loppua.  Ihanan leivontakaveri!

Tossunmallinen pussukka.

Usein haluan ommella jotain pientä.  SK-lehdessä oli keväällä ohje hauskaan pussukkaan, joka oli aamutossun näköinen (vohvelikankaalle oli pujoteltu ruudukko).  Skippasin tämän vaiheen yli ja pussukka valmistui nopeasti.  Pussukan saa isosti auki, vaikka se kyllä ei näy kuvassa.

Tilkkuja yhteen kassiksi.

Resurssilaatikosta poimin punasävyisiä tilkkuja, joista syntyi kassi.  Ehkäpä sillekin on käyttöä.

Blokkeja kierrätyskankaista.

Viime viikonvaihteessa osallistuin kansalaisopiston ompelulaneihin; edellisestä kerrasta on aikaa jo monta vuotta.  Varasin mukaan puuvillaisen pöytäliinan (anopin peruja) ja kirppikseltä ostetun puuvillaverhon.  Niistäpä sitten ompelin tilkkublokkeja.  Työ on vielä pahasti kesken, mutta nyt olisi aika siirtyä joulujuttuihin.