sunnuntai 25. helmikuuta 2024

Teatteria ja kirjontaa.

 

Musikaali Evita Peronista.

Kävimme viikolla kahden päivän reissulla Jyväskylässä.  Ensimmäisenä iltana oli vuorosssa Jyväskylän kaupunginteatterissa paljon mainetta niittänyt musikaali Evita.  Esitys oli ammattitaidolla tehty, mutta itselleni se oli pettymys: orkesteri soitti liian kovaa, jolloin laulujen sanoista ei saanut selvää. Teos oli läpisävelletty; eräs matkakumppani totesi sen olevan oopperan.  Musikaali perustuu Evita Peronin värikkääseen elämänkaareen, mutta tarinan ymmärtäminen musiikkimelun takaa olisi jäänyt kepoiseksi, ellei sitä olisi tuntenut ennestään.   

Sannu Vaarala: Politiikkaa lautasella.

Toisen matkapäivän aamuna pääsimme maistelemaan jäätelöitä Toivolan Vanhaan Pihaan.  Huh!  Olipa minulle liikaa makustella viisi erilaista pikaria jäätelöä aamutuimaan.  Ihan kivoja makuja toki löytyi.  Sieltä kävelimme Suomen käsityömuseoon, joka oli ainakin minulle todella mielenkiintoinen paikka.  Saimme kuulla vaihtuvassa näyttelyssä tarinaa nimeltä Kirjotut kannat, jonka nimi viittaa sekä kantaaottaviin teoksiin että tekijöiden kulttuurisiin juuriin.  Tekijät ovat tavanneet toisensa Rovaniemellä.

Tenka Issakainen: Päiväkirja tammikuu-elokuu 2023

 Itselleni peittokirjonta on tuttua, koska tein rekipeiton vuonna 1984.  Kudoin taustakankaan mustalla villalangalla ja kirjoin sen villalangoin.  Oma peittoni kirjontakuviot ovat perinteisiä, mutta näyttelyn peitot on tuotu tähän päivään. Kirjontalankana käytetään kasvisväreillä värjättyjä villalankoja.   Itse olen harrastanut kasviväreillä värjäämistä ja teettänyt värjäystyön myös yläasteen kemian tunneilla.

Tanya Kravtsov: Korjaa tuska, kylvä toivoa.

Erityisen kaunis ja puhutteleva työ oli Tanya Kravtsovin Korjaa tuska, kylvä toivoa -teos, joka kertoo Ukrainasta, siitä, kun tekijä sai käydä Ukrainassa isoäitinsä auringonkukkapellossa ja koki sen omaksi turvapaikakseen.  Pisto pistolta auringonkukka juurtuu hitaasti villamaahan syleilemään kipuja ja kasvavia toivon versoja.

Minna Kovero: Juurevien virtausten manifestitaatio.

Elina Luiro: Luonnon merkitys.


 

Maria Huhmarniemi: Juuret.

Museon alakerrassa pääsimme tutustumaan pysyvään näyttelyyn, missä oli melkoinen läpileikkaus suomalaisesta käsityöstä.  Tutustuimme myös Suomen kansallispukukeskukseen, missä näin mm. oman kansallispukuni eli Etelä-Pohjanmaan puvunkehityksen tutkittujen ainestojen pohjalta.

Etupistokirjontaa.

 

Etelä-Pohjanmaan puku 1950-1960-luvuilla...
...ja tänä päivänä.
 
Ennen kotimatkaa pistädyimme vielä Pandan makeistehtaan myymälässä ja Puttipajan myymälässä.  Mieli askarteli kotimatkalla koetun ja nähdyn virikeaineiston  myllerryksessä.


8 kommenttia:

  1. Olen joskus miettinyt mikä lienee syynä että soittavat liian lujaa kun kuitenkin ajattelen että asia on selvitetty ennenkuin esittävät? Kerran koin tuon saman kuin sinäkin ja ajattelin että väliajalla lähden pois mutta kun esitys oli muuten kiva niin päätin jäädä mutta vähän paha maku jäi.
    Kirjonnat ovat kyllä tosi kauniita:) Kiitos kun otit kuvia ja laitoit tänne nähtäville:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus olen miettinyt, miksi ohjaaja ei mene katsomoon vaikka jonkin tavallisen kansalaisen kanssa ja ota sitten kommentit vastaan.
      Kirjonnoista tuli eilen nettiluento, josta sain viimeiset nimet blogiini.

      Poista
  2. Kauniita kirjontatöitä. Tumma tausta tuo hyvin värit esiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä pitää paikkansa, että tumma pohjaväri korostaa kirkkaita värejä.

      Poista
  3. Olihan siinä retkiohjelmaa kerrakseen! Kirjonnat ovat erityisen mielenkiintoisia. Auringonkukka todella kaunis.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kahdeksi päiväksi oli riittävästi ohjelmaa. Minäkin tykästyin tuohon aurigonkukkaan ja siihen liittyvään tarinaan.

      Poista
  4. Kirjontaa minäkin olen tehnyt aina välillä. Reikipeittokin tehty ja samoin villakirjonnalla pari tyynyä. Aivan ihania kirjontatöitä esillä. Käsityömuseoon olen suunnitellut retkeä jo pitkään. Ehkä tänä vuonna.
    Kiva reissu teillä jälleen. Kulttuuria ja kädentöitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjonta on mukava työtapa. Kannattaa käydä JKL:n käsityömuseossa. Reissu oli monipuolinen.

      Poista