torstai 14. lokakuuta 2021

Silkin kosketus.

 

Sininen perhoshuivi.

Olen aina silloin tällöin maalannut silkkihuiveja.  Koska entinen silkkimaalivarasto oli lopussa/kuivunut, tilasin Sinellin outlet-myynnistä silkkivärejä hyvin edullisesti.  Pesin ja silitin kasan huiveja jo kesällä, mutta nyt vihdoin hain aitalta kehyspuita ja pingotin huiveja niihin.  Vasta silloin satuin vilkaisemaan väripurkin kyljestä, että väri kiinnitetään höyryllä.  Aikaisemmin olin tehnyt sen silittämällä. 

Punainen kukkahuivi.

  Sittenpä piti etsiä netistä höyrytysohjetta.  Ahaa, se tehdään mehumaijassa siten, että silkki kääritään kaavapaperiin, kääritään rullalle, sidotaan ja taivutetaan höyryosaan "käärmeeksi".  Höyrystysosa pitää sulkea alumiinifoliolla siten, että höyry EI pääse silkkiin.  Lisäksi kannen alle laitetaan froteepyyhkeitä. Ohoh, miten harhaanjohtava nimi.  Kaipa höyryn tarkoitus on vain kuumentaa väri.  Keittelin huiveja kaksi mehumaijallista.  

Pieni ja suuri huivi.




Tässä vihreässä huivissa on silkin lisäksi raionia.


Silitin vielä huivit ja sitten pesin, mutta kyllä niistä irtosi paljon väriä pesuveteen; liekö ollut ylimääräistä väriä.  Tuntuipa tosi työläältä, kun en edes tiennyt, olinko ymmärtänyt asian oikein.  Tilaamani rajausväri eli gutta toimi huonosti ja takertui silitysrautaan kiinni.  No, seuraava värjäyskerta antaa kyllä odottaa vuoroaan.

Syksyn herkkuja: karpaloita.

Marjaomenapuun satoa jäi linnuille.









1 kommentti: