Isoäidin neliöitä.

Viime keväänä kasviväreillä värjätyt langat ovat odottaneet vuoroaan.  Aloitin virkkaustyön, johon näin mallin Pinterestistä.  Rakenne on muunnelma isoäidin neliöstä, missä on kukka-aloitus. Sen paikka ei ole neliön keskellä, vaan reunassa.  En vielä tiedä, moneenko neliöön langat riittävät.  Mietin lappujen valmistuttuani, mitä niistä voisi kasata.

Erilaisia isoäidin neliöitä.

Italiankielisestä La mia Moda -lehdestä löytyy aina vain kivoja malleja ommeltavaksi.  Lapin reisulla piipahdin Oulun EK:ssa, mistä mukaan lähti puuvillaneulos.  Siitä syntyi väljä neulosjakku, joka oli helppo ommella, koska neulos on ohutta eikä veny paljoa.  Reunojen huolitteluun en siis tarvinnut eri kaitaleita.

Kaulus avoinna..

...kaulus suljettuna.

Kietaisujakku takaa.

Puolukkareissulla puolukat olivat harvassa ja osa oli hyvin pieniä, mutta sain samalla ihailla paikallista maaruskaa. Toki puolukoita kertyi neljäs sangollinen.  Lisäksi minua ovat työllistäneet omenat, joista on kasvanut kohtuullisen hyvä sato.  Tuoremehun lisäksi kellarin hyllyjä täyttävät höyrymehut sekä omena- ja omena-puolukkahillo.

Ruskan värejä.

Lapin matkalla poikesimme Pellossa Vihreälle keitaalle syömään.  Samalla tutkailin tietysti Pentikin myymälän.  Sieltä löytyi puolen hinnan kankaita.  Ostin Lupiinikuosia keittiöön verhokapoiksi ja vahakangasta pöytäliinaksi.  Kummasti ne vain piristävät värikylläisyydellään.

Lupiinikuosia keittiössä.

Hyvää lokakuuta!