Syyskuu alkaa huveta nopeasti. Hyvää, kaunista ja kuivaa säätä on riittänyt monta viikkoa. Toissa päivänä alkoi syystuuli ulvoa nurkissa ja pientä lumihiutaletta viuhui ilmassa vaakasuoraan. Aluksi lumi suli, koska maa oli lämmin, mutta vähitellen lunta alkoi kertyä mm. ruohikkoon. Tuntui hassulta kaivella perunoita kasvimaalta lumen seasta, maa ei toki ollut jäässä. Omenapuissa oli runsas sato, sitä on vieläkin jäljellä, vaikka olen kovasti säilönyt omenamehua ja -sosetta. Sain aika kivaa mehua ja sosetta, kun laitoin omenien joukkoon marja-aronian marjoja. Omenan kalpea väri sai kauniin punaisen hehkun.
 |
| Metsästä löytyi runsaasti karvarouskuja. |
 |
| Puutarhan omenasatoa. |
 |
| Perunoita lumen keskellä. |
 |
| Krysanteemi varmaan kummastelee lumikuorrutusta. |
|
Suuressa käsityölehdessä (3/2014) oli ohje ranskalaisen Carvenin muotitalon suunnittelemaan pussikassiin. Ensin valmistin yhden sinisen pussukan ja sitten toisen vanhasta kukkahameesta.
 |
| Tämä pussukka löytänee paikkansa tyttäreni luota, samoin kuvassa oleva kanzashikukkanen, joita esittelen joskus lisää. |
 |
| Kaksi pussukkaa. |
|
Joogatunneilla tarvitaan joskus tyynyä. Niinpä ajattelin valmistaa sellaisen ja ihan omannäköisen. Kaapissa odotti läjä Marimekon tilkkuja, osa aika pieniäkin. Leikkasin niistä suikaleita, ei mitenkään tasalevyisiä, vaan käytin kaikki hukkapalat. Ompelin suikaleet yhteen, sitten leikkasin poikki raitojen, järjestelin uudelleen ja taas suikaleet yhteen. Laitoin tyynynpäälliseen vetoketjun pesua varten ja ompelin sisätyynyn erikseen. Tyyny oli jo illalla käytössä.
 |
| Leikatut kangassuikaleet... |
 |
| ...ommeltuna ja tikattuna. |
 |
| Valmis tyyny. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti