tiistai 6. heinäkuuta 2021

Neuletakki.

 

Raitoja riittää jämälankatakissa.

Kaapissa on marinoitunut kori, jossa on erilaisia tehostelankoja: hapsua, pampulaa, pörröä, kultaa, hopeaa, nauhalankaa...Osa on kerän pohjia, osa aivan korkkaamattomia.  Keväällä ryhdyin neulomaan niistä takkia. Ensimmäiseksi neuloin etukappaleet rinnakkain (omistan kahdet samankokoiset puikot).  Isoimmat kerät puolitin siten, että kerin lankaa toiselle kerälle ja punnitsin kerät samanpainoisiksi.  Näin sain etukappaleisiin samanlaiset raidat. Vastaavalla tavalla valmistuivat hihat ja lopuksi takakappale.

Takanakin on raitoja.

 Tutkailin nappivarastoani eikä sieltä löytynyt kahdeksaa samanlaista nappia.  Eipä hätää: otin neljä punaista ja neljä vaaleanpunaista nappia, jotka asettuivat nappilistalle vuorotellen.  Sainpahan ainakin osan langoista loppumaan.  Kuvaussessio oli tällä helteellä hikinen.  Ei tehnyt mieli pukeutua paksuun, pitkähihaiseen nuttuun.

Erivärinapitus.

Pihapiirissämme kohtasin hassun paikan varpusen pesälle: koristekannu, joka roikkuu autokatoksen reunalla.  Sunnuntaina poikaset kurkkivat vielä pesästä, tänään pesä oli jo tyhjä.

 

Hassu pesäpaikka.

Kävimme mieheni kanssa kuvaamassa lapsuudenkotini savusaunaa sisältä ja ulkoa, ennen kuin se romahtaa kasaan. Olipa sinne matala oviaukko. Sauna on nostalginen paikka.

Kallellaan oleva savusauna.


12 kommenttia:

  1. Kiva neule! Napit on just hyvät kun ovat eri värisiä:)
    Muistan mummolassani olleen samantyyppisen savusaunan ja siinä oli myös todella matala oviaukko:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Langat olivat eripaksuisia, osan neuloin kaksinkerroin. Olemme saunoneet tuossa savusaunassa n. 25 vuotta sitten.

      Poista
  2. Oikein kiva neule ja napit ovat tosi hyvä keksintö! Mummin luona oli sauna, mutta ei savusauna ja siinäkin oli matala ovi, ennen ihmiset ovat olleet pieniä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Ihmiset ovat nykyisin pitempiä. Toisaalta rakennustarvikkeita ei pikkumökin asukkailla ollut varaa hankkia paljoa ja kaikki materiaali kierrätettiin tarkkaan. Muutama vuosi sitten tätini ihmetteli, miksi olimme rakentaneet mökin huussin uusista laudoista. "Ennen niihin raskittiin laittaa vain vanhoja, jostain purettuja lautoja."

      Poista
  3. Käytit hyvin lankojen loput, syksyllä taas tarvitaan takkia! Pesintä oli siis onnistunut vaikka ette varsinaisesti olleet kannua ajatelleetkaan siihen tarkoitukseen :) Ihmeesti ne kaatumaisillaan olevat rakennukset kuitenkin pysyvät pystyssä, mutta kiva että saitte ikuistettua muistoja kuviksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, lankojen jämistä on nyt käytetty punaiset, aloitin jo tuhoamaan valkoisia... Jännä paikka linnunpesälle: huojuu tuulessa, mutta niinhän pesä heiluu myös puun oksalla. Jos olisin nuorempi, voisin ostaa ja kunnostaa saunan, mutta nyt jo ikä jarruttaa kaikkia hullutuksia.

      Poista
  4. Kaunis villatakki. Ja niin käyttökelpoinen kun ilmat viilenee. Varpunen taisi olla taiteilija kun valitsi noin eksoottisen kodin lapsilleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Tänään on villatakki ollut jo tarpeellinen, kun helle loppui. Ehkä jaksan vaikka harventaa porkkanarivit kasvimaalla ja käydä suolla poimimassa mustikoita. Varpunen lienee taiteellinen sielu.

      Poista
  5. Villatakkisi näyttää perin nostalgiselta silmääni. Sain joskus 80-luvun alussa tekstiilien ja lankojen vientitehtävissä toimineelta sukulaiselta kassillinen silloisessa Neuvostoliitossa myyntinäyttelyssä käyneitä Novitan lankoja, yksi kerä per lanka ja väri. Tein niistä sinun takkiasi kovasti muistututtavan villatakin, jonka pidin ihan loppuun. Oli juuri noita erilaisia tekstuureja ja väritys samankaltainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska kuulla, että joku tunnistaa noita lankoja, jotka ovat olleet kaapin täyttönä vuosikymmeniä. Nyt minulla on työn alla neule, johon yritän hukutttaa valkoiset langat!

      Poista
  6. Pirteä neule kerrassaan. Tuolle tulee varmasti käyttöä.

    VastaaPoista