sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Hollannin tuliaisia.


Mikäpä olisi sellainen reissu, jolla ei eksyisi kangaskauppaan.  Kierreltyämme aikamme 's-Hertogenboschin pääkatuja laajensimme kävelyreittejämme sivukaduille.  Yks'kaks huomasimme tilkkutöitä liikkeen ikkunassa.  -Hei, kauppa on auki! huudahdin ja samassa sukelsimme liikkeen ovesta sisälle.  Tilkkutyökangasvalikoima oli monipuolinen ja runsas.  Valitsin 14 erilaista palaa: 2 mustapohjaista, loput punasävyisiä ja vaaleita kankaita.  Paras löytöni oli vaalea kangas, johon oli painettu matematiikan ja orgaanisen kemian kaavoja.  Mihinkähän raskin sen käyttää!
   
Lisää tilkkutyökankaita.

Heti ensimmäisenä päivänä huomasimme torilla kangaskauppiaan.  Kävi hiplaamassa kankaita ja ihastuin kahteen trikooseen.  En kuitenkaan ostanut heti, koska ikinä ei voi tietää, mitä voi löytää seuraavana päivänä.  Kului kaksi päivää, jolloin tori oli melkein tyhjä, mutta lauantai-iltapäivänä huomasin saman kangasmyyjän toripöydän.  Siinä ei tarvinnut kauaa miettiä, kun olin ostanut harmaapohjaista trikoota mekkoon.  Koska kuviollinen kangas on kaunis sellaisenaan, halusin mekosta yksinkertaisen mallin.  Löysin sopivan kaavan Diana moden Nähstyle -lehdestä, jonka olen ostanut vuosia sitten Saksasta.
          
... ja takaa.
           
Trikoomekko edestä...

Ostin totuttuun tapaan myös käsityölehden, tällä kertaa Today's Quilter -lehden, josta olen aina pitänyt.  Lehden mukana tuli myös viivain, jolla voi leikata 6 tuuman appelsiininkuoriblokkeja.  Kapistus on vielä paketissa, sillä mennyt viikko on ollut poikkeuksellisen kiireinen.  Tätini täytti 100 vuotta, ja juhliin valmistautuminen vei aikaa.  Varasin osaavalta leipurilta käsinleivotut karjalanpiirakat.  Perheeni osuus lahjasta oli ruokakori, johon leivoin ruisleipää ja valmistin porkkana-, lanttu- ja makaronilaatikot ostoherkkujen seuraksi.  Lisäksi majoitin ja kuskasin vieraita sekä juhlan aikana keittelin kahvia ja hoitelin kahvipöydän tarjoilun.  Omat viikkorutiinit siirsin syrjään.  Juhla oli pienimuotoinen, mutta lämminhenkinen vain lähimpien sukulaisten kesken vietettynä.  Harvapa meistä pääsee juhlistamaan 100-vuotiasta ihmistä, joka asuu vielä yksin omassa kodissaan.

 
Tilkkutyölehti ja viivain.

7 kommenttia:

  1. Kauniita kankaita olet ostanut ja mekko on ihana! Huokeaa olla mukana 100-vuotis juhlissa. Voinko antaa oppilailleni ohjeesi kukkaneulatyynyyn? Olen sen joskus tulostanut ja tehnytkin ja nyt haluaisin jakaa sen kurssilla. Toki mainitsen ohjeessa, mistä se on kotoisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! 100-vuotisjuhla on ainutkertainen. Totta kai voit antaa ohjeen oppilaillesi. Sitä varten laitoinkin ohjeen blogitekstiin ja alunperin ohje on saksalaisesta lehdestä. Hyvä moninkertaistuu, kun sen jakaa.

      Poista
  2. Antoisa kangasreissu ja mahtavaa päästä juhlimaan 100 vuotiasta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa, ensimmäinen 100-vuotisjuhla minun elämässäni. Kankaat odottavat kutistettuina joulunjälkeistä aikaa.

      Poista