sunnuntai 1. toukokuuta 2016

Vappuajelulla.

Ompelemattomien kankaiden pino pieneni taas yhdellä kankaalla, kun valmistin itselleni mekon puuvillakankaasta, jonka ostin Thaimaasta reilu vuosi sitten. Suuri Käsityölehti ilahdutti minua suuresti, kun maaliskuun numero sisälsi kaavat viiteen eri mekkoon siten, että niiden ylä- ja alaosia voi vaihdella keskenään. Oli suorastaan vaikea valita, millaisen mekon ompelisin ensiksi - kai niitä pitää ommella monta! Vaikka ei millään voi tietää, tarkeneeko ensi kesänä kertaakaan mekossa. Päätin juuri, että pakko tareta. Tarkistin matkapäiväkirjasta, että kangas maksoi n. 10 euroa.
      
Puuvillamekko.

Tytärtäni päätin ilahduttaa laukulla, jonka valmistin Thaimaan silkin jämistä. Koristelin sen mustalla pitsillä ja paljettikoristeella. Laukusta puuttuu vielä hihna; tytär saa valita siihen sopivan ketjun.
     
Silkkilaukku.
Olen nähnyt monessa blogissa paper piecing -tekniikalla valmitettuja töitä. No, piti vain käydä opiskelemassa you tube:ssa tekniikka ja heti kokeilemaan. Olihan se ihan helpon näköistä katsoa, mutta omassa kokeilussa kankaat ja/tai paperi olivat usein ihan nurin päin. Sitkeästi, välillä ratkoen, sain aikaiseksi perhosen, jonka ympärille rakensin vyölaukun. Olin todella oman mukavuusalueeni ulkopuolella. Laukun yläreunassa on kuja, johon voi pujottaa vyön.
     
Vyölaukun kuva valmistettu paper piecing -tekniikalla.

      
Ennen vappua urakoin "valokuvamaratonin" eli lajittelin ja liimasin 397 paperikuvaa albumiin. Kuvat ovat vuosilta 2011-2014 eli olen vielä pari vuotta jäljessä tästä päivästä. Meillä homma pyörii siten, että minä valikoin ja kopioin kuvat tietokoneelle omaan kansioon, mies käsittelee kuvat ja vasta sitten ne lähetetään valmistettavaksi. Prosessi vain näkyy venyvän. Nyt nuo kuvat ovat tekstitettyinä kiinni. Onneksi  olen kirjoittanut matkapäiväkirjaa reissuista, siitä näkee paikkojen nimiä.
   
Studebaker 1920-luvulta.

Näin hienoa vappusäätä ei ole ollut moneen vuoteen. Perinteisesti ulkoilutimme autovanhustamme vappunäyttelyssä, johon oli tullut useita kanttiautoja ja avoautoja. Kävimme näyttelyn aikana syömässä maukkaan ja täyttävän vappubrunssin. 
    
Rivi arvokkaita autovanhuksia.

10 kommenttia:

  1. Hieno kukkamekko! No et ihan yksinkertaisimmasta paper piecing -kuviosta aloittanut :) ja hyvä tuli! Minusta tekniikka on oikein mukava - monenlaisia pieniä blokkeja saa tarkasti.
    Kelpasi siinä autokaunottarien paistatella niin upeassa säässä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kitos kommentistasi. Uusi paper piecing -kuvio on jo työn alla. Kiva tekniikka se kyllä on.

      Poista
  2. Siis niin viehättävä mekko! Tyttären pikkulaukku on soma ja tämä paper piecing perhonen aivan upea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Marle. Pikkulaukun kehys on kiinnitetty helmien kanssa, mikä ei näy kuvassa, koska unohdin ottaa lähikuvan.

      Poista
  3. Hieno mekko ja pussukatkin. Perhonen on niin söpö.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Työn alla oleva perhonen on violettisävyinen. Se päätynee kehyskukkaroon.

      Poista
  4. Oooo, mikä mekko! Ja auto! Ja pikkuperhonen!
    Katsonpa mitä muuta täältä löytyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoitan piakkoin jonkinlaisen matkajutun. Kiitos kuvista.

      Poista
  5. Kyllä nyt kelpaa mennä kesärientoihin. Ihana mekko, laukku ja kaara.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mekko on ollut käytössä jo parilla kylävisiitillä ja laukku pääsi mukaan Tarton matkalle.

      Poista