 |
| Muisti. |
Teimme taas pienen matkan kotimaassa, nimittäin mieheni veli täytti 70 vuotta. Menomatkalla poikkesimme Mikkelissä Sodan ja rauhan keskuksessa eli Muistissa. Esitteessä kerrotaan Muistin tavoitteet: paikka, joka muistaa, miten sodat syttyvät
miltä sota tuntuu ihmisestä
miten sodat lopetetaan
miten ylläpidetään rauhaa
johon muistot tallennetaan.
Miten ajankohtaisia asioita tämän päivän ihmiselle. Voit astua virtuaalimaailmaan jonkun henkilön tarinaan, käydä sotatantereella ja tutustua naisten toimintaan sata-aikana. Koskettavaa.
Kulkeeko tieto kallion läpi?
Perillä Loviisassa olimme läsnä lankoni taidenäyttelyn avajaisissa, johon hän oli valmistanut keraamisen kuppikakun. Siitä sai valita mieleisensä kupin, josta nautittiin kahvi ja kupin sai viedä kotiin (kunhan ei vienyt ulos puhdasta kuppia!). Kävijöitä kertyi n. 150.
Päämajamuseo.
Taiteilijan näkemys kuppikakusta.
Toisena päivänä kokoonnuimme suvun kesken juhlimaan päivänsankaria. Lahjaksi veimme omepelemani tilkkupeiton Pikkutontun päikkärit.
Kotimatkalla poikkesimme kahville ja tankkauspaikalla sattui olemaan Marimekon myymälä. Pengoin tietysti palalaarin, jossa oli pellavaisia paloja. Ostin niitä kaksi, maksoivat n. 10€ yhteeensä. Ompelin molemmista kassin. Musta-valkoinen on yksinkertainen kauppakassi, punainen Unikko-kassi pääsee jumppakassiksi. Ompelin siihen kovikekankaan ja vuorin (kaksi taskua).
Kauppakassi ja resurssista pussukka.
Koska punaista pellavaa oli vielä jäljellä, muokkasin siitä kampauspöydän tuoliin päällisen. Laitoin väliin paksuhkoa vanua ja tikkasin toisen unikon kukan. Päällinen solmitaan kiinni tuolin jalkoihin.
Sisältä pilkottaa vuori. 
Suuri unikko. 
Tuolin päällisessä on kaksi unikkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti