Sittenkin joulukortit postiin.

Kortteja lehtileikkeistä.

Aloitin maanantaiaamuna joulukorttien askartelemisen, vaikka postin lakon loppumisesta ei ollut varmuutta.  Korttipohjat olin ostanut jo ajoissa.  Liimattavia kuvia ja tekstejä ostin paikallisesta askarteluliikkeestä ja käsityömessuilta.  Jemmassa oli myös vanhoja kortteja, tarroja ja lehdistä leikattuja jouluisia kuvia, joten liimailu sujui nopeasti ja illalla minulla oli valmiina vajaat 40 korttia.

Vanhojen korttien kuvat ovat käyttökelpoisia.

Kolmiulotteisia seimi- ja enkelikuvia.

Joululaulujen myötä joulutoivotuksia.

Mysteerien mysteeri.

Viimeistelemättömiä tilkkuja!

Kylläpä tämä mysteerityö tökkii oikein viimeisen päälle.  Olen rämpinyt läpi kolme osaa, joista jokainen on mennyt pieleen ainakin jossain määrin.  Eka osassa mallin yhdestä kulmasta puuttui värikoodi.  Otin siitä selvää ja pääsin eteen päin.  Toisessa osassa oli sama ongelma.  No, valitsin itse puuttuvan kankaan ja pieleen meni.  Nyt ompelin kolmannen osan ja tällä kertaa lukumäärä ei täsmännyt.  Ompelin ohjeen mukaan kaikkia osia 8 kappaletta, mutta yhdistäessäni niitä ykkösosan palasiin tarvitsin niistä vain neljä!  Tosi mysteeri!!  Vai tarvitaanko noita kehyksiä neljännessä osiossa!  En jaksanut edes yrittää kohdistaa paloja saati tasoittaa palojen reunoja.  No, kyllä minä sen neljännenkin eli viimeisen osion räpellän loppuun!  En luovuta helpolla.
   

Pellavaliina valmiina.

Italiasta ostettu pellavainen pöytäliinakangas on nyt leikattu ovaalin muotoon.  Reunaan ompelin pitsin, joka löytyi jemmasta.
   

Mukava patalapun malli.

Tilkkuilon blogin ohjeilla kokeilin patalappujen ompelua.  Tosi kiva malli.  Kiitos, että Tilkkuilo jakoi ohjeen muillekin.  Näitä pitää valmistaa lisää.
   

Ostoskassi sinisen ystävälle.

Ompelin myös kauppakassin, joka menee lahjaksi ystävälle.  Kassissa on kaksi sivutaskua päällä päin ja yksi vetoketjulla suljettava sisällä.  Niissä voi pitää vaikka avaimia ja aurinkolaseja.

Syksystä talveen.

Lumikuorrutteisia omenoita.

  Kylläpä  talvi tuli yllättäen.  Lunta on maassa jo parikymmentä senttimetriä ja lisää sataa isoina lepareina.  Lumi on kuorruttanut marjaomenapuiden (toukkaisen) sadon tosi kauniiksi.  Pakkasyöt ovat ensin värjänneet pienet omppuset punaposkisiksi.
   

Trikoomekot ovat mukavia pitää.

Alkuperäinen malli, jossa on huppu.

Kuopion käsityömessuilta ostetut kaksi trikoota ovat jalostuneet vaatteiksi.  Ompelin mekon, jossa on suuret, näyttävät taskut.  Niiden valmistus olikin se suurin työ koko vaatteessa.  Kaavan piirsin  espanjalaisesta Diana Moda -lehdestä, johon hupun paikalle muokkasin korkean, kasaan "rypistyvän" kauluksen.
   

Kettuja puserossa.

Samaisesta lehdestä piirsin puseron kaavan.  Trikoo oli niin leveää, että 80 cm:n palasta riitti kangasta pitkiin hihoihin.  Tykästyin tuohon pääntiehen.
  

Kuvioitu pellava.

Välimeren matkalta löysin myös muutaman kankaan.  Savonassa osuimme sisustuskauppaan, missä oli tarjolla myös kankaita.  Ostin kivasti painettua pellavaa pöytäliinaksi.  Myös pieni pala silmää miellyttävää tilkkutyöpuuvillaa tarttui mukaan. 
   

Ruusuinen puuvilla.

Marseillesin kaduilla ei voinut olla törmäämättä vierasmaalaisiin kangaskauppiaisiin, joiden kojuissa välkehtivät erilaiset juhlavaatekankaat.  Koetin valita vähiten kiiltävän kankaan, josta sitten maksoin vain 4 euroa.  Pitänee ommella siitä jotain kesäjuttua.
 

Ohutta kesäkangasta.

Hyvää alkanutta marraskuuta!