Olen juuri eläkkeelle jäänyt opettaja. Koko ikäni olen liikkunut ja tehnyt käsitöitä. Liikuntamuodot vaihtuvat, mutta osa toki on pysynyt samana. Halvin liikuntamuoto on kävely, vain kengänpohjat kuluvat. Ja kyllä siinäkin saa sykkeen nousemaan. Koska asun maaseudulla, vaeltelen paljon metsissä, joissa on jyrkkiä rinteitä. Rakas liikuntamuoto on myös tanssiminen, olen harrastanut sitä 45 vuotta. Joukkoon mahtuu monenlaista: vakiotanssit, kansantanssi, itämainen, bailatino, lattarit, zumba.
Käsitöitä olen tehnyt niin kauan kuin muistan, ensimmäisiä yrityksiä tein äidiltä salaa; hän oli sitä mieltä, että hyviä tarvikkeita ei saa tuhlata ja "säret ompelukoneen". Lapsena purin vanhoja rikkonaisia neuleita ja virkkasin purkulangasta. Ensimmäiset vaatteni ompelin 12-vuotiaana ja teen sitä edelleen. Kutominen kangaspuissa olisi myös mieluista, mutta en voi enää tehdä sitä pölyn vuoksi. Aikoinaan niissä syntyi mattojen ja poppanoiden lisäksi mekkokankaita, seinävaatteita, verhoja jne. Neulominen sekä käsin että koneella ovat myös minun juttujani. Monia uusia käsityöjuttuja on kiva kokeilla, uusimpana tein japanilaisia Kanzashi-kukkia, koska tyttäreni antoi joululahjaksi niitä käsittelevän kirjan.
Tilkkutöitä olen ommellut aina silloin tällöin, peittoja olen kasannut toista kymmentä. Tässä esittelen uusimpana tyttärelleni ompeleman peiton. Malli on saatu Lanzaroten matkalta. Istuimme mieheni kanssa katukahvilassa. Katsahdin jalkoihini ja huomasin kahvilan nätit lattialaatat. Tuumasin: "Ota tuosta kuva, on kiva tilkkutyömalli." Nuorempi tyttäreni käyttää rohkeasti värejä eli hän valitsi itse peiton värit:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti