|
Vanha palvelija Singer. |
1900-luvun alkupuolella ompelukone oli varmasti suuri investointi, ainakin äitini kotiin, joka oli pieni kahden huoneen mökki. Kuitenkin ukkini oli niin järkevä, että hommasi talouteen Singer-merkkisen polkukoneen. Mummoni oli seurannut neljän tyttären tekemisiä ja tullut siihen lopputulokseen, että määräsi äitini opettelemaan vaatteiden ompelua. Niinpä äiti vaatetti oman perheensä lähes koko elämänsä ajan. Lisäksi hän toimi itseoppineena kyläompelijana myös vieraille. Kaavoja äiti piirteli sanomalehti- ja makulatuuripaperille.
|
Singer oli kova sana konemarkkinoilla. |
Lapsena seurasin silmä tarkkana äidin työskentelyä ja olisin halunnut ommella, mutta ompelukone oli niin pyhä kapistus, etteivät lapset saa sillä rumpata. Ollessani noin 12-vuotias äiti oli jossain käymässä ja sillä välin minä ompelin salaa hameen itselleni. Silloin äiti uskoi, ettei "tuo tyttö särkenytkään konetta" ja antoi minulle luvan ommella. Kankaita ei kyllä ostettu joka kaupunkireissulla.
|
Äidin "vanha ja uusi". Huomaa kokoero. |
Olen omistanut nyt jo kolme ompelukonetta, joista vanhin (Singer) on loppuunajettu. Seuraava hankinta oli Bernina 140, joka on palvellut uskollisesti n. 20 vuotta. Valitettavasti muoviosat alkavat lohkeilla, joten päätin hankkia uuden palvelijan. Päädyin viimein Elna 780 -koneeseen, joka on ihan ammattilaistasoa. Valintaan vaikuttivat mm. työleveys (25,5cm) ja sisäänrakennettu yläsyöttäjä. Myyjällä ei ollut edes mallikappaletta liikkeessään, joten tilasin sen "sika säkissä". Nyt kone on ollut viikon käytössä ja on melkein pitänyt taistella itsensä kanssa, teenkö kevätsiivouksia vai kokeilenko konetta. Aluksi piti vain kokeilla erilaisia ompeleita, joten suruuttelin pari patalappua. Vielä on paljon opeteltavaa ja kokeiltavaa. Kieltämättä tuntuu hassulta ommella ilman jalkapoljinta.
|
Elna 780. |
|
Ensimmäiset kokeilut päätyivät patalapuiksi. |
Saumurini on myös Bernina 2000 DE. Ensimmäinen saumuri oli Eva, mutta sekin tuli tiensä päähän jo vuosia sitten.
|
Bernina-saumuri. |
Ateljeessani on myös neulekone, Passap duomatic 80. Sen käyttö on nyt vähäisempää, kun kroppani ei kestä villanpölyä. Onneksi lankoja tehdään monesta materiaalista.
|
Passap-neulekone. Eihän kukaan huomannut tilkkukasoja! |
Nahkojen ompeluun käytän teollisuuskonetta, jonka hankin käytettynä edullisesti. Kone on ollut vain opetuskäytössä, joten sillä ei ole ajettu kilometrikaupalla saumaa. Se toimii oikein mallikkaasti.
|
Brother-teollisuuskone. |
Tosi kiva historia koneilla ja sinulla. Kyllä se niin oli meille 60-lukulaisille, että kotona opittiin ja koulussa lisää. Minulla oli koko kouluajan käsityöt, kuvaamataito ja urheilu 10. Mutta on sinulla vaan liuta koneita. Mummo ja äiti olisi varmaan ihmeissään.
VastaaPoistaNiin, kyllä vanha polvi olisi ihmeissään nykyelektroniikalla varustetuista koneista. Tosin täytyy kyllä sanoa, että vanhat mekaaniset metallikoneet ovat lujia, ellei peräti ikuisia. Olen tosi onnellinen siitä, että kotona on ollut mahdollisuus opetella käsitöitä.
PoistaOnnittelut uudesta koneesta! Tutustuminen kaikkiin hienouksiin on hauskaa. Vanha Singer on kyllä kaunis, ihan jo sisustuksena.
VastaaPoistaKiitti! Paljon on vielä opeteltavaa. Eilen tutustuin tekstin kirjoittamiseen. Kivaa! Joo, vanha Singer on kyllä ompelukunnossa, huollatin sen viime kesänä (minulla käy huoltomies kotona). Lähinnä se on koristeena ja muistona.
PoistaOnnittelut sinulle ja pitkää ikää uudelle koneellesi! Vanha Singer on kyllä ihan omaa luokkaansa :)
VastaaPoistaKiitos! Kaipa sillä riittää ikää yhtä kauan kuin minullakin!
PoistaUudessa koneessa riittää opettelua pitkäksi aikaa, toivottavasti se toimii dementian estäjänä.
Hei, löysin sattumalta blogisi. Löytyykö saumurin suomenkiselit käyttöohjeet? Minulla on vain englanninkieliset ja vanhempani kaipavat suomenkieliset. Olisiko mitenkään mahdollista skannata niitä?
VastaaPoista