Luonnonväreillä värjäämistä.

Kokinelli antaa kauniin punaisen värin.

Säästimme kaksi viimeistä kertaa kansalaisopiston käsityöpiiristä viime perjantaiksi, jolloin kokoonnuimme opettajamme luokse värjäämään lankoja. Tarkoitus oli käyttää luonnosta löytyviä kasveja, mutta emme olisi ikinä uskoneet, että koivussa ei ole lehtiä, lupiinit ovat 2 cm korkeita jne.  Niinpä pyysin naapuriani keräämään kanssani kanervaa ja kaivoimme lisäksi raparperin juurakoita takapihalta.  Lisäksi olimme keränneet kelta- ja punasipulin kuoria talven mittaan.  Opettaja oli tilannut lisäksi krappia ja kokinellia, joten saimme kuusi luonnonväriä.  Tosin kanervasta ja raparperin juurakosta tuli lähes samaa väriä. Puretukseen käytimme alunaa.  Päivästä oli luvattu sateista, mutta onneksemme sadetta tuli vain aamulla ja silloinkin vähän.
    

Krappijuuren punahehkua.

Vasemmalla keltasipulilla, oikealla punasipulilla värjättyjä lankoja.

Vasemmalla jälkiliemessä värjättyjä, oikealla kanervan sävyjä.

Mieheni ihmetteli Lontoon matkan jälkeen, kun en tuonut uusia kankaita. No, ostinhan tilkkuilijan neuloja ja tavallisia ompeluneuloja.  Mukaan läksi myös tilkkulehti.

Tilkkuilijan neuloja ja silmäneuloja.

Tilkkulehti odottaa käyttäjää.

Italialaisesta lehdestä La mia Moda  piirsin puseron kaavan.  Mietin kyllä, mahtaako kesästä tulla niin lämmin, että tarkenen paljain olkapäin.  Tuunasin kaavaa siten, että hihat eivät ole niin kellottuvat kuin mallissa.  Kangas löytyi kaapista marinoitumasta.

Italiankielinen Moda.

Lehden malli...

... ja minun versioni.

 

Tuttavan seinältä bongattu elämän ohje.