perjantai 27. helmikuuta 2026

Neuletakki.

 

Neuletakki liukuvärjätystä langasta.

Valmistuihan se vihdoin, nimittäin neuletakki, jonka aloitin syksyllä.  Lanka on myhkyräistä eli juoksee huonosti ja tenniskyynätöidyt käteni eivät tykkää neulomisesta.  Neuloin etu- ja takakappaleet yhdessä, joten kerrokset olivat pitkiä. Yritin neuloa (La Promesaa katsoessa)  joka päivä 4 kerrosta. Reunoissa ja nappilistoissa käytin aina oikein -neuletta.  Iso kerä oli marinoitunut kauan aitassa, mutta nyt se pääsi hyötykäyttöön.  Napit kaivelin omista varastoista (ei kai kukaan huomaa, että ne eivät ole kaikki samanlaisia!)

 

Kaksi pientä kukkaroa.

Ateljeen laatikoita siivotessa tuli vastaan vielä kaksi kukkaron kehystä.  Siispä nekin hyötykäyttöön.  Valmistin päällyspuolen Pentikin Joulutähtikankaasta, jonka olin säilönyt kaventaessani  joululiinaa.  Ompelin kaksi suikaletta vierekkäin ja sauman päälle vielä satiininauhaa.  Molemmat kehykset kiinnitettiin ompelemalla.  Toiseen taiteilin ripustuslenkin adressin koristenauhasta.

 

Suomen historia samoissa kansissa.

Minua on vuosikymmenien ajan joskus kiusannut se seikka, että en osaa Suomen historiaa.  Kirjahyllyssä on odottanut siihen oivallinen apu eli Jouko Vahtolan teos Suomen historia jääkaudesta Euroopan unioniin.  Niinpä  tartuin tuhon kirjaan alkuvuodesta ja nyt olen kahlannut sen läpi, kaikki 422 sivua.  En voi kehua toki muistavani kaikkea.  Mielessäni kävi kyllä lukuisia kertoja tuo ikuinen sotavarustelu ja siihen uponnut varallisuus; jospa se olisi käytetty tämän kansan hyvinvointiin!  Ja tänä päivänä historia taas kerran toistaa itseään.

 

Edullisia (lue: räävittömän) halpoja kankaita.

Eilen kävimme Kuopiossa. Yritin piipahtaa EK:ssa, mutta siellä olikin muutto menossa.  Niinpä meille jäi aikaa mennä isolle kirpparille (entisen Calssonin tiloissa).  Yleensä etsin sieltä Marimekon ja Finnlaysonin kankaita ja liinoja tai verhoja.  Niitä ei osunut kohdalle, mutta kaksi muuta hyvin edullista kangasta.  Mustapohjainen viskoosipala (uusi)  oli kooltaan kolmisen metriä ja hintalapussa oli summa 4,5€.  Se oli kuitenkin sattumalta puolen hinnan tuote, joten se läksi mukaan.  Toinen pienempi kuviokangas maksoi 0,20€.  Ihan hyvä saalis mekoksi ja puseroksi.

 

Tilkkutyö on jo aloitettu.

Seuraava tilkkutyö on jo hieman aloitettu.  Leikkasin 2":n kaitaleita, joita olen nyt ommellut yhteen.

Hyvää talvilomaviikkoa! 

lauantai 14. helmikuuta 2026

Juhannusruusu.

 

Ompelu odottaa.

Aika hassua miettiä juhannusruusuja tässä pakkasessa (-26 astetta), mutta sellaisen nimen annoin viimeisimmälle tilkkupeitolle.  Ompelin sen täysin poiketen minun normaalista värimaailmasta, mutta sitä oli mukava ommella.  Ja nimenomaan värit antoivat peitolle nimen.  Mallin sain englantilaisesta Todays Quilter -lehdestä, jonka miniäni oli ostanut minulle - kiitos hänelle.  Lehden malli oli ommeltu punainen-musta-vaalea-väriyhdistelmällä, mutta minä vaihdoin punaisen vihreään.  

 

Malli on hirsimökkiblokin neljännes.


Pinta alkaa olla valmis.

Lehdessä oli tarkat ohjeet. miten 2 tuuman kaitaleet leikataan annetuilla mitoilla niin, ettei juuri jäänyt hukkapaloja.  Samalla käytin pieniä kankaiden loppuja.  Mustan joukkoon käytin erilaisia harmaan sävyjä.  Siihen sopivat myös useat sellaiset kankaat, mitkä olin ostanut EK:n 5 euron pussissa.  Leikatut palaset siirsin tarjottimella ompelupisteelle, missä niitä oli helppo käyttää.  

 

Juhannusruusu valmiina.

Koska mallityö oli neliön muotoinen, suunnittelin molempiin päihin jatkokuvion.  Valmis peitto on kooltaan 1,75m x 2,10m.   Taustakankaan keskiosa on tukeva retrokangas, reunat värjätty pöytäliina.  Koska työ oli suhteellisen suuri, mies kantoi ompelukoneen keittiön pöydälle, missä tein tikkauksen yhtenä päivänä.  

 

Paloista koottu taustakangas.

Hyvää ystävänpäivää, pakkasesta huolimatta! 

Talven lumoa.