perjantai 30. maaliskuuta 2018

Uudet verhot ja kevättakki.


Verho WC:n ikkunassa.

Alakerran WC:n verhot ovat olleet käytössä hm... niin kauan, että niihin on ilmestynyt reikiä. Olen joskus valmistanut ne painamalla lakanakankaalle orvokkeja.  Käydessäni helmikuussa Töölön tilkkupajassa silmiini osui kangas, jossa on vaalealla pohjalla hentoja beigenvärisiä kuvioita. Se sopii mainiosti seinän ruskeisiin kaakeleihin.  Suunnittelin verhojen alareunaan tilkkutyöboordin, jonka toteutin vihreänsävyisistä kankaista.  Kahden tuuman mitoitus kuvioissa vaati tarkkuutta - yleensä en harrasta noin pieniä tilkkuja. Nyt verhot ovat valmiina ja ikkunaa vasten niistä muodostuu tietynlainen mosaiikkivaikutelma.
    
Verhon boordikuvio.

Minulla oli etsinnän alla ohut toppatakki jo monen viikon ajan, mutta kun sopivaa ei kävellyt vastaan, piipahdin paikalliseen kangaskauppaan ja siellähän minua odotti hyllyssä ohut tikkikangas: aniliininpunainen, tikkauskuviona sydämiä! Joku ajattelee, että tuohan on ihan pikkutyttöjen kangasta, mutta minulle se on ihan sopivaa.  Muokkasin kaavan Käsityölehden mallista. Aluksi kuvittelin tekeväni takin ilman vuoria, mutta sitten halusin saada myös taskut piiloon.  Vetoketjut ovat violetteja, koska niitä sattui olemaan varastossa. Lisäsin malliin vielä hupun, jonka vuoriksi ompelin Saksasta ostettua maatuskakangasta.  Huppu kiinnitetään vetoketjulla ja kahdella napilla.  Hupun valmistamisessa olikin monta pientä yksityiskohtaa, kun naputtelin purjerenkaita nyöriä varten sekä mietin kiinnttämistä. Vuorin hihansuihin ompelin resorit, jolloin tuuli ei puhaltele ranteisiin.

Takin yleisilme. Helma on kaareva.

Resori vuorin hihansuussa ja pöllö koristeena.

Sydäntikkaus ja maatuskat hupun vuorissa.
Leivoin pääsiäiseksi ruisleipää, koska pakastimessa alkaa nyt olla tilaa.  En ole valmistanut yhtään uutta pääsiäiskoristetta, koska varastossa on paljon rakkaita, lasten tekemiä koristeita.  Oikein aurinkoista ja rauhallista pääsiäistä kaikille ja kiitos mukavista kommenteista!

Tässä valmistuu ruisleipää.

Entisiä pääsiäiskoristeita.



 

14 kommenttia:

  1. Hienoa verho ja aivan upea tuo takki♥ Kaunis malli! Ruisleipä on kyllä niin herkkua:) Ihanaa pääsiäistä♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Takki on ollut jo käytössä monta kertaa. Kyllä ruisleipä maistuu.

      Poista
  2. Tosi nätti takki. Ja väri. Olet ollut ahkerana. Tuo leipä kyllä maistuis mullekin. Näyttää niin herkulliselta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että kaikki eivät pidä takkia "pikkutyttöjen värisenä". Seitsemästä leivästä kaksi vein ystäväperheille pääsiäistervehdyksenä.

      Poista
  3. Verhon tilkkutyö on kuin lasimaalaus. Takkisi on tehty mestarillisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Minullekin verho näyttäytyy lasimaalauksena, koska saumat heijastuvat lyijylasikehyksinä valoa vasten.

      Poista
  4. Aivan ihana verho ja hienosti valoa vasten näkyy lasimaalauksen tavoin! Takkisi on kyllä aivan ihana ja hienosti tehty, upea!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti! Toivottavasti verho kestää yhtä kauan kuin entinen (30 vuotta). En edes muistanut, että takin tekemisessä on niin paljon puuhaa, vaikka ennen ompelin lasten haalaritkin itse.

      Poista
  5. Valo siivilöityy kauniisti ja antaa aivan uuden lisän kuviolle. Saumanvarat on siistit :) Hienon takin sait!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! On tosi, että valoa vasten verho saa aivan uuden ilmeen. Yritin ommella tasaiset saumanvarat. Takilla on kovasti käyttöä.

      Poista
  6. Kauniit verhot ja takki, vesi herahti kielelle, kun muisti ruisleivän maun ja tuoksun.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Olen tyytyväinen molempiin. Ruisleipä maistuu aina, mutta parhaimmillaan se on vielä lämpimänä, kun voi sulaa päälle.

      Poista