Unituuli-peitto.

Pöllö kukkien vahtina.

 Juhannus tuli ja meni.  Vietimme mieheni kanssa 40-vuotishääpäivää saunoen, muurinpohjalettuja paistaen, tanssien ja syöden.  Lapsenlapsen 1-vuotissynttärit vietettiin Skype-avaruudessa. Koimme myös ravakan ukkoskuuron, joka meni onneksi nopeasti ohi.

   

Unituuli-peitto.

Kevättavella aloitin tekemään torkkupeittoa, jonka mallin otin Today´s Quilter -lehdestä.  Siinä peitto oli valmistettu jelly roll -kaitaleista, mutta totesin omistavani niin paljon punasävyisiä kankaita, että niistä saisi kaksikin peittoa.  Niinpä leikkasin kaitaleet itse. Lehden ohjeet ovat tosi selkeät (englanninkieliset), jopa kerrotaan, mihin suuntaan saumat kannattaa silittää. 

Tilkut leikattuina.

Ensimmäinen blokki valmiina. Kulmapala jäi seuraavaan työhön.

 Ompelin tilkkupinnan vielä vanhalla koneella, mutta tikkaukset säästin uudelle koneelle.  Mutta olipa vaikea päättää, millaista tikkausta tekisin!  Niinpä peitosta kehkeytyi oikea tikkauskokoelma.  Tikkauslangan olin ostanut Hampurin Karstad-kangaskaupasta: pätkävärjättyä punasävyista lankaa.  Ajattelin peitolle nimeksi Mummon päikkäripeittoa, mutta mieheni tarjosi nimeä Unituuli, joka lyhyenä puhutteli minua.  Reunakaitaleeksi käytin useampaa punaista jämäpalaa.

    

Taustakankaassa halitaan.

    

Tikkauskuvioita...

...riittää.

 

 

Peiton kaveriksi ompelin tyynyn,

jossa ei ei ole erikseen taustapuolta.

Kesäkukkia pärevasussa.

Kaunista kesäkuun loppua!

Kesämekko ja hattu.

Kesäinen mekko.

Ostin viime kesänä Hampurista Style fashion -lehden, joka on täynnä mitä viehättävämpiä mekkoja - myös muutama pusero ja housut.  Eräs malli näistä on odottanut sopivan kankaan löytymistä ja kun kangas osui silmiini, ostin sen miettimättä ja ompelin melkein heti.  Mallin suunnittelija on hollantilainen TV-persoona Janice.  Kevään kuluessa minua on kuitenkin hämmästyttänyt se, että Suuri Käsityölehden numeroissa 4 ja 5 on plagioitu ko. lehden malleja mainitsematta, mistä ne ovat peräisin.  Lieneekö ollenkaan laillista!  Lehtien kuvista kyllä näkee, miten kangasvalinta vaikuttaa vaatteen olemukseen. Suomalainen versio on ommeltu pellavasta, joten se vaikuttaa paljon jäykemmältä kuin saksalainen.
   

Sama mekko eri lehdissä.

Mekko oli melko suuritöinen ommella: vyötäröllä on kaitale, joka pitää sovittaa oikealle korkeudelle ja edessä on piilonapitus (sen olisi voinut korvata neppareilla!).  Työssä tuli kokeilluksi monta juttua, mitä uudella koneella oli tekemättä.
   

Minun versio samasta mallista.

Kästyölehden toukokuun numerossa oli mukava hattu, jonka ompelin kaapissa marinoituneesta kangaspalasta.  Se oli Marimekon kuosi Puistotie. Malli on tosi helppo eli sen ompelee yhdeltä istumalta.
   

Kesähattu puupäässä.

Aurinkoista ja rauhallista juhannusta!  Muistakaa nauttia muurinpohjaletuista ja keskikesän valoisuudesta sekä juhannustansseista!

MYSTEERI.

Jatkoin mysteerityön ompelemista, kun Tilkkuyhdistyksen lehti oli saapunut.  Mutta hupsista: minä näköjään teen kaikki mahdolliset virheet, mitä matkan varrelle osuu.  Yhdestä blokin osasesta puuttui numerokoodi, joka olisi kertonut siihen kuuluvan kankaan.  Koska tämän kerran blokit ommeltiin kolmesta eri kankaasta ja olin jo laittanut siihen numerot 1 ja 2, luulin kolmatta automaattisesti numeroksi 3. Kun kokosin osaset, huomasin, että symmetrisyys olisi vaatinut siihen kohtaan kankaan numero 1.  No, olin ommellut osaset 20 blokkiin, joten en purkanut, vaan jätin virheen työhön. Ensimmäisessäkin ohjeessa minulla oli ongelmia, koska kulmaa numero 5 ei tehty mistään kankaasta.  Eivät taida nämä mysteerit olla minua varten.  Olisi tietysti pitänyt ommella yksi blokki ensin valmiiksi.

   

20 blokkia, nuoli osoittaa väärän kankaan.

 Teneriffalta ostettu kangas ei ennättänyt marinoitua kaapissa, vaan ompelin siitä mekon.  Kaava on osittain viime vuoden Suuri Käsityö -lehdestä.  Mekossa on edessä ja takana pystymuotolaskokset, jotka jäävät alhaalta avolaskoksiksi.  Vaate on mukavan kevyt päällä eikä näytä pahemmin edes rypistyvän, sopinee hyvin matkavaatteeksi.

Mekosta löytyy...

...kaikkia värejä.

Saattosäkeitä.

Sinisessä hetkessä hyvästelet päivän,

hetket ilon, murheiden, pettymyksen häivän.

Sinisessä hetkessä astut maahan uuteen,

vaatimusten matkalta levon salaisuuteen.

Anna-Mari Kaskinen

    

Tänä vuonna vietimme äitienpäivää tavallisuudesta poiketen, sillä appeni oli siirretty saattohoitoon kaksi päivää aikaisemmin. Hän nukkui ikiuneen rauhallisesti seuraavana aamuna. Lähtö oli armelias 90-vuotiaalle monen petipotilaana vietetyn vuoden jälkeen.  Ortodoksisen siunaamisen jälkeen vietimme rauhaisan muistotilaisuuden läheisten kanssa. 

Hyvää Taivasmatkaa isälle, apelle, isoisälle ja isoisoisälle!

Jo Karjalan kumbuzil puut kukitah,
jo Karjalan koivikot tuuhevutah.
Kägöi kuldane kukkuu, on mua lumetoin,
viey sinne miun kaibavo pohjatoin.