Näytepaloista koristeet jakkuun.

 

Tulppaanien aikaa.

Kylläpäs on vierähtänyt aikaa siitä, kun viimeksi kirjoitin blogia.  Syy on hyvin yksinkertainen: Teemme kotona remonttia kahdessa huoneessa.  Aloitimme pojan huoneesta (nykyisin tietokonehuone), missä poistimme entisen tapetin.  Se olikin kimurantti työ, sillä tapetti irtosi vain pieninä suikaleina.  Olimme kokeilleet kaikki mahdolliset konstit, mutta sitten kysyin serkkupojaltani, joka ammatti-ihmisenä kertoi, että 80-luvulla liisterin sekaan laitettiin Eri-Keeperiä ja tällaisten tapettien irrottaminen on tosi työlästä!  Siinä tuli lähes synninpäästö.  Kolmen päivän raapisen ja liottamisen jälkeen pääsimme vihdoin tapetoimaan, minkä jälkeen rikkonaisen muovimaton tilalle asensimme vinyylilankut.

 

Voi tätä sälää!

Nyt on vuorossa oma makuuhuone, missä olemme siinä vaiheessa, että seinältä puuttuu pari vuotaa.  Huomenna pääsemme jälleen asentamaan vinyylilankkuja.  Oma työ on tietysti tavaramäärän lajittelu, karsiminen ja paikoilleen laittaminen.  No, samalla tulee tehdyksi kuolinsiivous.

 

Hieman jo valmista.

Jossain iltahämärissä, kun ei enää nähty remontoida, ompelin itselleni jakun.  Kaikki materiaali löytyi kotoa.  Perusjuttu on musta, sileä sametti, jota löytyi kaksi erilaista palaa, mutta valmiista työstä niitä ei erota.  Koristeet ompelin verhoilusametin paloista, jotka sain viime kesänä siskon vävypojalta.  Vuorikangas oli jäänyt tähteeksi silkkimekosta.  Edessä olevan soljen olen pannut talteen kulahtaneesta uimapuvusta.

 

Samettijakku.

Helma kaareutuu takana.

Tilkkukoristeet koketissa.

Rauhallista ja rentouttavaa pääsiäistä! 

 

Maalaamista mökillä

Juhannusruusuja.

Luonnossa tapahtuu kasvamista kylmästä ja sateisesta kesästä huolimatta, ei vain aina ennätä kuvata kaikkea kaunista. Juhannusruusut kukkivat parhaillaan ja unikkopenkissä ensimmäiset suuret, hehkuvanpunaiset kukat alkavat avautua. 

Pian unikonnuppu aukeaa.

Tämänkertaiset kuvat on filmattu uudella kamerallani, Nikon D3200:lla. Entinen kamera alivalotti kuvia, joten jouduin aina kikkailemaan niiden kanssa ja mieheni hoiti loput kuvankäsittelyohjelmalla. Entisellä kameralla oli jo ikääkin, ostin sen tyttäreltäni, joka oli saanut sen käytettynä. Pelkästään huoltoarvio olisi maksanut yli 10 % uuden kameran hinnasta. Ensimmäinen järjestelmäkamera hankittiin perheeseemme lähes 40 vuotta sitten. Se oli tietysti filmikamera, merkiltään Minolta.

Ikkunalistojen maalausta.

Kesämökin remontti on jatkunut kovalla tohinalla. Mies sai pestyksi ulkoseinät peinepesurin ja katuharjan kanssa. Vuorossa on siis maalaus. Ostimme maaliruiskun, jota mies käytti. Minä tyydyin erikokoisiin pensseleihin. Onneksi nuorempi tytär tuli viikonloppuna käymään ja kysyi pilke silmäkulmassa: "Saanko minäkin osallistua tähän hauskanpitoon?" Kukapa avusta kieltäytyisi. Suuret kiitokset tyttärelleni.  Vuokrasimme nosturin viikonlopun ajaksi, koska mökkimme on 2-kerroksinen eikä yläosiin oikein yllä tikkailta. Suurin homma taisi olla nosturin siirtäminen, koska se meinasi upota sateenpehmittämään savimaahan. Ei muuta kuin lautoja alle ja naisenergia käyttöön! Suurin osa maalausurakasta on ohi, pientä juttua riittää vielä jatkossa, kun olkapääni ei tykkää ylöspäin kurkottamisesta.

Ylhäältäkin piti maalata.

Käsitöitäkin olen ehtinyt edes vähän harrastaa. Trikoiden jämistä ompelin puseron, johon käytin myös vinokaitaleen loppua. Kaapissa odotti myös punainen mekkokangas, jonka olin ostanut Turkista (pitää ostaa, jos saa halvalla). Käsityölehdessä oli monta kivaa mekon kaavaa, joista nyt toteutin yhden. Lisäsin siihen hihat. Samana päivänä, kun mekko valmistui, käytin sitä siskoni syntymäpäivillä. 

T-paita trikoiden jämistä.

Puuvillamekko.

Muutama vuosi sitten virkkasin Novita Hanko -langasta pitsimyssyn, joka oli talven aikana "kadonnut" muiden kesämyssyjen kanssa (käyköhän kellekään muulle niin, että tavaroita noin vain katoaa!!). Koska minulla oli toinen samanlainen puuvillalankakerä, virkkasin siitä uuden myssyn - ilman mallia. Kun olin saanut sen valmiiksi, kadonneet myssyt löytyivät tyttären huoneen komeron ylähyllystä! Uudesta myssystä tuli enempi baskerimallinen. Itse tykkään vanhemmasta päähineestä.

Vanha ja uusi myssy.

Ompelin myös yhden kietaisuhameen, jonka omistajaksi pääsi tyttäreni. Keltainen perhoskangas oli tosi viehättävää.

Kietaisuhame.

Laitanpa tähän loppuun kuvan yhdestä vanhasta tilkkutyöstä, jonka olen tehnyt vuonna 2000. Mallin piirsin ensin ruutupaperille kuvasta tihrustaen. Ompelu aloitettiin alhaalta ja edettiin aina rivi kerrallaan. Olen antanut työlle nimen Haikarat. Kolmestihan haikara meillä vieraili...

Tilkkutyö haikarat.

Remonttireiskoja ja vanhoja autoja

Kesäkuun ensimmäisenä lauantaina pääsimme pitkästä aikaa vanhojen autojen ajoihin Lohirantaan. Taisivat olla ensimmäiset ajot museorekisterissä ollessa. Sää oli puolipilvinen eli ajokelinä mitä mainioin, mutta tehtävien ratkaisut eivät sujuneet ollenkaan. Mies tuumasi, että emme ole koskaan saaneet niin paljon nollapisteitä. No, kokemus sekin. Saimme palkinnoksi termoskannun.

Vanhoja autoja rastille pysähtyneinä.

Aloitimme kesämökillä ulkoseinien pesemisen, koska ne on tarkoitus maalata. Kesken pesuoperaation luottotimperimme ilmoitti, että hän ennättäisi nyt vaihtaa mökin katon, kun hänen seuraava projektinsa oli peruuntunut. Niinpä  mieheni alkoi nopsaan tilata kattopeltejä, rakennustelineitä ja puutavaraa, jotka sitten vietiin kuorma-autolla mökille - loppumatkan mieheni ajoi peruuttamalla, kun perillä ei voi kääntää isoa ja painavaa autoa. Kesäkuun toinen viikko sujahti katon teossa: onneksi saimme apumiehen, minä vastasin muonituksesta. Kerran jouduin myös hakamaan lisää ruuveja. Onneksi entisen katon alta ei paljastunut vesivahinkoja. Parvekkeella olevasta linnunpesästä räklän poikaset älysivät lähteä lentoon remontin kynnyksellä.

Vanha savupiipun peltikuori saa lähtökäskyn.

Huimapäisiä rakentajia.

Lentoonlähteviä poikasia.

Lavatanssikausi on päässyt jo hyvään alkuun. Vuoden 2013 tangokuningas Kyösti Mäki-Mattila on edelleen iskussa, mutta Souvareiden suosio alkaa olla hiipumassa. Souvareiden omien hittien uudet sovitukset eivät olleet onnistuneita. Kyllä hidas rumba on mukava tanssia hitaasti.  Ehkä yleisöä oli vähänpuoleisesti. Ja soittamisvolyymiä voisi säätää pienemmälle. Nuoruudessani siihen sortuivat bändit, joiden soittotaito oli vielä harjoittelun takana.

Käsitöiden tekeminen on jäänyt vähemmälle. Kaapissa olevista materiaaleista olen ehtinyt ommella yhden puseron. Kangas maksoi joskus Eurokankaan poistoissa 50 senttiä/metri. Kaavan piirsin Suuri Käsityö -lehdestä, mutta lisäsin siihen hihat. Aitalla roikkui äidin vanha mekko, josta muokkasin itselleni hameen. Käytin hyväksi valmiin napituskaitaleen ja helmakäänteenkin.

Valkoisella puserolla on aina käyttöä.

Kierrätyshame.(mies epäili tätä piilokuvaksi)

Kesäkukista ehkä kaunein on tällä hetkellä olkikukka ruukussa.

Olkikukka, jonka telineenä toimii tädiltä saatu maitotonkka.