Helmikuu loppuu.

 

Tanssilattialla riitti väkeä.

Kyllä aika rientää nopeasti.  Tällainen lyhyt kuukausi on vain hujahdus.  Lisäksi vuodenaika tuntuu erilaiselta, kun on niin lämmintä ja vähälumista.  Hiihtämään olemme päässeet vain kerran.

Lavalla Teemu Roivainen.

Puolivälissä kuukautta osallistuimme iskelmäristeilylle Helsingistä Tukholmaan.  Matkan järjestäjinä toimivat Radio Sandels ja Kiuruveden iskelmäviikot.  Meitä kuljetettiin neljällä linja-autolla laivalle.  Esiintyjäkaarti oli melkoinen - ohjelmaa olisi riittänyt yli puolen yön - mutta tietysti paras oli suosikkini Teemu Roivainen.  Kiuruvedellä valittuja iskelmämestareita oli myös esiintymässä, samoin ensi kesän kilpailijoita.

Teemu taitaa myös soitinten salat.

 

Pekka Juntusen orkesteri säesti laulajia.

Päivällä kävimme Tukholman kiertoajelulla, minkä päätteeksi jäimme vielä pariksi tunniksi kaupungille.  Kävimme syömässä ja piipahdimme kesällä löytämässämme kangaskaupassa.  Ostin kitsaasti vain yhden punaisen tilkkutyökankaan poistokorista.   

Raitakassi.

Pieniä ompelutöitä olen saanut valmiiksi, lähinnä arpajaispalkinnoiksi.  Kaivoin kaapin hyllyistä vahvempia resurssikankaita, joista ompelin kaksi kassia: toinen on ruskea, toinen punainen. 

 

Punakukkainen kassi.

Huonekalukankaiden jäännöspaloista kasasin tilkkupinnan pussukkaan. Vuoritin myös pussukan. 

Pussukka huonekalukankaista.

Elokuussa matkalla 2.

 

Tukholman näkymiä.

Olen jo pitempään halunnut käydä Tukholmassa, koska se on ollut yleensä vain läpikulkupaikka. Jätimme Marin tyttären perheen pihaan ja astuimme laivaan.  Menomatkan teimme päivällä, olimme perillä kaksi yötä ja tulimme yölaivalla pois.  

 

Carl Larssonia parhaimmillaan.

Kun kävin muutama vuosi sitten Karin ja Carl Larssonin kotimuseossa, ihastuin Carlin maalauksiin.  Kun tv-dokumentissa kerrottiin hänen jättisuurista seinämaalauksistaan, halusin nähdä ne oikeasti.  Maalaukset ovat Kansallismuseossa heti sisääntultaessa portaiden yläpuolella.  Niitä ei todellakaan voi olla näkemättä.  Muitakin teoksia löytyi museosta.  Sorruin vielä ostamaan maalauksesta tehdyn palapelin, joka odottaa nyt talven pakkasia (kyllä pakkaset tulevat!).  

 

Kuninkaan kruunajaiset.

Tukholman kansallismuseossa.

Emme valitettavasti päässeet kuninkaanlinnan kierrokselle, koska ne olisi pitänyt varata monta päivää etukäteen.  Kävelimme kyllä jalkaisin linnan ympäri.  Kiertelimme myös jalkaisin Gamla Stanissa, missä näimme kaupungin kapeimman kadun.  Vanha kaupunki on muutenkin viehättävä paikka.

Kapea katu Gamla stanissa.

Kapealla kujalla.

 

Löysimme myös kangaskaupan, vaikka se teettikin töitä.  Suunnistimme gps:llä, mutta se ei huomioinut sitä, että katuja risteili kahdessa tasossa. No, tunnelbana-aseman kautta pääsimme oikeaan kerrokseen.  Ostin pari tilkkutyökangasta, popliinia, koristenauhaa ja ommeltavia perhosia.

Ostoksia.

 

Kuninkaanlinnan edessä.

Linnan komea vartija.

Teknillinen museo oli meille pettymys, sillä olemme nähneet niin huippuhyviä teknisiä juttuja mm. Münchenissä ja Chicagossa.  No, pääsimme siellä toki syömään.

Ainoa kuva teknillisestä museosta.

Koska olimme Ruotsissa, halusin hemmotella itseäni Prinsessa-tortulla.  Nam!

Prinsessa-torttua peittää vihreä marsipaani.

Mies halusi käydä Fotografiska-museossa.  Huomasimme, että se sijaitsi lähellä Viking Linen terminaalia, joten menimme ensin tunnelbaanalla Vanhaan kaupunkiin, mistä kävelimme Fotografiskaan.  Siellä oli monen kuvaajan töitä esillä (en muista nimiä).  

Valokuvataiteilijan näkemyksiä.

Valokuva oli liitetty oikeisiin verhoihin.

Fotografiskasta olikin lyhyt matka satamaan.

Kaunista Tukholmaa.

Viehättävä Vanha kaupunki.

Taalainmaan taidekoti.

Taalainmaan maisemaa Sundbornissa.

Tämä toukokuu sisälsi vielä yhden matkan.  Tällä kertaa kohteena olivat Taalainmaa ja Tukholma.  Sain houkutelluksi matkaseuraksi sisareni ja serkkuni vaimon.  Käsityökeskuksen järjestämä matka kokosi bussiin 31 henkilöä.  Helatorstaiaamuna bussi suuntasi Turkuun, missä pysähdyimme ihmettelemään Aurajoen varteen rakennettua neulegraffittinäyttelyä, Knit'n Tagia.  Puihin ripustetuissa oli käytetty monenlaista käsityötekniikkaa: neulontaa, virkkausta, makrameeta, kirjontaa jne.  Osa töistä oli tosi hienoja ja niihin oli käytetty runsaasti aikaa ja vaivaa.  Lisäksi niihin liittyi jokin tarina liittyen Suomen 100-vuotisjuhlaan.
    

Taitavasti virkattuja kasvoja.

Niin kaunis on maa.

Ajelimme Tukholmasta pohjoista kohti.  Pysähdyimme Avestassa kuvaamaan Ruotsin suurinta Taalainmaan hevosta.  Muutama pikkuheppa taisi lähteä matkalaisten mukaan.
    

Taalainmaan suurin heppa on Avestassa.

Matkamme pääkohde oli Sundbornissa sijaitseva taiteilijapari Carl ja Karin Larssonin kotimuseo.  Kylläpä huoneet olivat kuin satukirjasta peräisin: joka huoneesssa oli runsaasti Karinin kirjomia ja kutomia sisustustekstiilejä.  Näimme myös upeita maalauksia.  Kirjoja löytyi runsaasti, koska Carl oli innokas lukumies.  Valitettavasti talon sisällä ei saanut valokuvata.
    

Oveen kuvatut Larssonien neljä vanhinta lasta.

Larssonien hurmaava taidekoti.

Museo sijaitsi alueella, missä on paljon vanhoja taloja kauniine pihoineen, mutta niitä on vaalittu hyvin. Vieressä on myös vesivoimalaitos sähköä tuottamassa.
     

Museon ympärillä on idyllistä maisemaa.

Sähköä tuotetaan vesivoimalla.

Vierailimme vielä kylän paanukirkossa ja viereisellä hautausmaalla, missä on Larssonien sukuhauta.
   

Sundbornin paanukirkko.

Matkan varrella näimme Falunin urheilukeskuksen kuuluisine hyppyrimäkineen sekä Falunin kuparikaivoksen.  Avolouhoksessa maaperän ruskeat värisävyt vaihtuivat harmonisesti toisikseen.
    

Vanhan kuparikaivoksen avolouhos.

Borlängenissä vietetyn yön jälkeen palasimme Tukholmaan, missä meille oli varattu kierros ABBA-museossa.  No, paikka oli ruuhkaksi asti täynnä ja supermeluinen, joten me viisi mummoikäistä puikkelehdimme nopeasti museon läpi ja suuntasimme ulos etsimään kahvipaikkaa.  Toki ABBA:n esiintymisasut olivat hienoja ja silikonimallit yhtyeestä aivan oikean näköiset.
    

"Silikoni-ABBA":

Kahden tunnin kiertoajelu päättyi satamaan, mistä Gabriella-laiva toi meidät Helsinkiin.  Kotimatkalla pysähdyimme Joroisissa katsastamassa Riikka-Piikan lankaliikettä ja hämmästelemässä "virkattua" traktoria.  Kylläpä on tarvittu ahkeria käsipareja työn toteuttamiseen.

 

Kuninkaanlinnan pihaa Tukholmassa.

Riikka-Piikan virkattua taidetta.