keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Hyvää joulua 2017!

Tämän joulun erilaiset piparkakut.


Kuvasin muutamia valmistamiani joululahjoja.  Osan ennätin jo pakata hyvissä ajoin eli ne jäivät kuvaamatta.  Esittelin jo leikkaamiani osasia jossain tekstissä ja moni varmaan tunnisti, että niistä on tulossa keppihevosia.  Ne menevät siskoni lapsenlapsille, toivottavasti näemme hauskoja kepparikisoja.
   
Kirjavia keppareita.

Ompelin myös erilaisia kosteudenpoistajia autoon.  Osa oli ihan tylsiä nelikulmioita, mutta tyttären pyynnöstä tein pari pöllön näköistäkin.
     
Kosteudenpoistopöllöjä.
 Kerrankin pojallanikin oli joululahjatoivomus eli virkkasin kaksi gekkoluolaa.  Toisessa lanka on kaksinkertaista samettilankaa, toisessa sametti- ja nauhalankaa yhdessä.  Kuvassa ei siis ole kahta jämälankatossua!  En ole ollenkaan varma, ymmärsinkö toiveen oikein.
   
Poikani toivomus: kaksi luolaa gekoille.

Vielä pikkureppu, joka menee pojan tyttökaverille.

Kalanmallisia kynäkoteloita ompelin useita.

Hyvää Joulu- ja Tapanin päivää! Luvassa on tietysti Tapanin päivän tanssit!

sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Joulutoreilla Hampurissa ja Lyybekissä.









Piparikoju herkkuineen.

Muutaman vuoden tauon jälkeen pääsin taas vaeltelemaan Saksan joulutoreille, niitähän siellä on varmaan lukematon määrä.  Lensimme itsenäisyyspäivän jälkeen Hampuriin yhdessä tyttäremme kanssa, joka halusi olla Suomessa katsomassa maamme 100-vuotisjuhlintaa.  Hampurissa oli kylmää, tuulista ja sateista, mutta emme antaneet sään häiritä toreilla kiertelyä.  Kyllä siellä oli paljon muitakin, välistä ihan ruuhkiksi asti. En varmaan koskaan kyllästy aistimaan torien elämyksiä: kauniita käsitöitä, erilaisia paahdettuja manteleita, suklaakuorrutettuja mansikoita ja hedelmiä, koristeltuja pipareita, kreppejä, kuumia juomia, mausteita, upeasti koristeltuja myyntikojuja jne.
   
Hampurin päärautatieasema on upea.

Kauniita kynttilöitä Hampurissa.

Talojen seinätkin saavat jouluasun.

Suklaakuorrutteisia herkkuja.

Yhtenä päivänä hyppäsimme junaan ja matkustimme Lyybekiin.  Sinne on vajaan tunnin matka.  Kaupungin keskusta on rakennettu saarelle, joten se on hyvin kompaktin kokoinen, kaunis paikka.  Kävimme ensin syömässä dönerit, jotta jaksoimme kierrellä ja katsella kaupunkia.

Joulupukki ja reki osasivat lentää!

Joulutunnelmaa.

Talon seinä Lyybekissä.

Lyybekin keskustaa.

Torien turvallisuutta on paranneltu asettamalla sisääntulopaikoille esteitä.  Enää eivät riitä betoniporsaat, vaan stoppareiksi on aseteltu suursäkkejä, jotka on täytetty hiekalla.  Ja asiakkaat tietysti maksavat kulut kohonneina hintoina.  Miten jokin pieni "idioottiryhmä" voikin aiheuttaa niin paljon ylimääräistä työtä ja mielipahaa.  Kaikkialla oli onneksi aivan rauhallista.
 
Ajoesteitä.

Kotisuomeen pääsimme palaamaan ennen myrskyn saapumista - manteleita ja pretzeleitä mutustellen.

sunnuntai 3. joulukuuta 2017

Tontun ovi.

Tervetuloa, pikkutontut!

Tampereen käsityömessuilla törmäsin ilmiöön nimeltään "tontun ovi".  Mietin, mikä se mahtaa olla, kunnes muutaman päivän kuluttua luin Pirkka-lehdestä, että tontut tarvitsevat oman oven, josta ne voivat tulla kotiimme.  Jee, kyllähän minäkin tarvitsen kotiini sellaisen.  Pikkutontut, hyvien töitten vaalijat, ovat asustaneet meillä iät ja ajat ja heille kuuluu olla oma ovi.  Kehyksenä käytin vanhaa valokuvan kehystä, jonka sisäpuolelle rakentelin oven koristeineen.  Tervetuloa, pikkutontut!
    
Onnittelukortteja.

Joulukortteja.

Jouluvalmisteluni alkavat olla loppusuoralla.  Päätin jo alkusyksystä, että suursiivoukset pitää tehdä marraskuussa.  Hieman lipsuin, sillä eilen vielä puhdistin kaakelit höyrypesurilla.  Joulukortitkin olen askarrellut ja kirjoittanut.  Samalla tein muutaman onnittelukortin valmiista arkeista, joista saa kolmiulotteisia kuvia. Olipa helppoa.
    
Lisää kortteja.

Yksi joulukonserttikin on takana, nimittäin Suvi Teräsniskan kirkkokonsertti.  Se piti sisällään klassikoita (Varpunen jouluaamuna, Taivas sylissäni jne.), mutta myös uudempia kappaleita.  Vaikka Suvi on taitava laulaja, emme päässeet mieheni kanssa oikeaan joulutunnelmaan konsertin aikana.  Liekö tunnelmaa latistanut se, että kielloista huolimatta yleisö kuvasi kännyköillä esiintyjää ja molemmin puolin meitä istui henkilöitä, jotka näpläsivät kännykkää koko konsertin ajan.  Kyllä kännykän valo häiritsee muita, tuumii tällainen fossiili. 

Hyvää ensimmäistä adventtia!