Kankaita.

 

Lumivärjäystä.

Luin jonkun blogia, missä kerrottiin lumivärjäyksestä.  Sitähän piti kokeilla eli ensin pikakurssi netistä ja työ käyntiin.  Levitin pestyt kankaat hangelle, kaadoin päälle reaktiivivärejä ja hieman kiinnitettä.  Taisivat kangaspalat marinoitua pari viikkoa lumen seassa.  Sitten pesin ne koneessa.  Värit olivat aika pastellisia, mutta voinhan käyttää niitä painopohjana.

 

Mitä paljastuu lumen alta?

Punaista pastellia...

... ja sinistä pastellia.

Viime lauantaina kävin Jyväskylän käsityömessuilla, jonne pääsin mukavasti kansalaisopiston järjestämällä retkellä.  Hiplasin upeita lankoja, mutta jaksoin pysyä päätöksessäni, että lankoja en osta.  Sen sijaan tutkin moneen kertaan kangasvalikoimat, jotka olivat todella näyttäviä.  Ihanaa, että kotimaisuutta voi suosia kankaidenkin osalta.  Valitsin lopulta kaksi trikoota: toinen on ILOisen KettuLiinin vihreä joustogollege ja toinen UnalmAnkinin kukkakuvioinen joustogollege.  Lisäksi mukaan tarttui pieni pakkaus tilkkutyökankaita eli neljä fat quarter -palaa.

Pikän harkinnan jälkeen...

Materiaalia tilkkutöihin.

Helmitöitä en ole tehnyt moneen vuoteen, mutta nyt ostin pari sinivihreän sävyistä nauhaa, joista ennätin tänä aamuna tehdä kaulakorun ja korvikset.  Kuvaan ne myöhemmin. Myös yksi kukkaron kehys pyysi päästä mukaani, samoin elämänpuu-korvakorut.  Messulavalla kävin kuuntelemassa tietoiskun suklaan terveysvaikutuksista ja tietysti suklaata piti ostaa.  Muotinäytöksestä sain vinkin, että vanhoja farkkuja voisi ensin värjätä ja sitten uusiokäyttää. 

Pieniä ostoksia.

Messujen paras anti taisi sittenkin olla se, että sinne taas pääsi tutkailemaan uusia tuulia.  

Kiitos kommenteista!

Kirjontaa ja maalausta.

Kirjottu unikko.

Huh, millaisia urakoita ihminen kuvittelee tekevänsä.  Kun muutamia vuosia sitten kävimme Madeiralla, innostuin ostamaan Funchalin kauppahallista kirjottavan pöytäliinan.  Myyjällä ei edes ollut meidän pitkälle pöydälle sopivaa liinaa, mutta kerrottuani pöydän mitat hän lupasi valmistaa pohjan kahdessa päivässä.  Niinpä minä tunnollisesti hain valmiiksi piirretyn liinan parin päivän kuluttua.  Kotona sitten kaivoin muliinilangat esille ja ryhdyin ompelemaan unikon kukkia.  No, eiväthän minun hartian seutu ja silmät tykkää moisesta työstä.  Onneksi olin aloittanut kirjonnan nurkassa olevasta kukasta.  Totesin, että minun kirjontanopeudella ikä ei riittäisi kaikkien kukkien ompeluun.  Niinpä saatuani kaikissa neljässä kulmassa olevat unikot kasaan päätin maalata loput kukkaset.  Käytin pientä ja jäykkää sivellintä, maalina Emo-tuotteen painopasta, jota sävytin pigmenteillä.  Piti olla tarkkana, että maalia ei tipu kankaalle.  Myös värin leviämisen estämiseksi käytin tosi pieniä määriä väriä kerrallaan.  Viimeistelin maalaukset tekstiilitusseilla. 
    

Maalattu unikko.

Pöytäliinaan mahtuu monta unikon kukkaa.

Sitten laitoin liinan pesukoneeseen sinisen piirrosvärin poistamiseksi.  Voihan vietävä: väri pysyi liinassa.  Parin päivän kuluttua hankasin väriä pois sappisaippualla ja liotin saippualiuoksessa, mutta sininen väri on edelleen kankaassa, ehkä hieman haalistuneena.  Osaisikohan kukaan neuvoa, miten kaikki sininen lähtee pois?
    

Merinovilla lämmittää.

Minulla on vielä lankoja varastossa. Kaivelin joulun jälkeen esiin pussin, jossa on Novitan Merinovillaista lankaa.  Olen neulonut siitä esikoiselle puseron noin 15 vuotta sitten.  Tällä kertaa minulla oli valmiina mallikin, jostain vanhasta Novitan lehdestä huivikauluksinen villatakki.  Pienin muutoksin sain osat valmiiksi, kasasin sen ja koristelin virkatuin kukkasin.  Näihin malli löytyi kirjasta 100 virkattua pitsikukkaa.  En tiedä, onko tuo kaksirivinapitus neppareilla kätevä, en vain jaksanut ruveta laskemaan napinläpien paikkoja.  Kevättä kohti on kuitenkin mukava lähteä vaalentamaan värikarttaa.  Hienoja ulkoilusäitä on ollut mukavasti.

Hyviä hiihtokelejä.  Ja kiitos kommenteista!