Saatuani äitienpäivälahjaksi Kimmin lahjakortin tilasin myymälästä vaatekankaita. Nyt olen ommellut ne yhtä lukuunottamatta. Valitsin vihreitä kankaita, koska tarjolla oli kaunista, metsänvihreää sävyä. Keltaisella taitetut eivät sovi minulle ollenkaan; ne saavat naamani näyttämään keltatautiselta. Bambutrikoosta ompelin puseron, jonka kaavan piirsin tyttäreni Ottobre-lehdestä. Minua viehättivät runsaat poimutukset hihanpyöriössä. Niinpä lisäsin poimutusta myös etukappaleen yläosaan.
Metsänvihreästä scubasta (mikähän materiaali sekin on! ) ompelin hameen. Mallin muokkasin itse vanhan hameen avulla. Edessä on pienet laskokset antamassa väljyyttä. Nopea ommella, vaikka materiaali olikin joustavaa.
Vihreää asua täydentää neulosjakku, jonka valmistin Kaino-neuleen merinovillapaloista. Takakappaleen ja hihat onnistuin kokoamaan kokonaisista paloista, mutta etukappaleeseen lisäsi kaarrokepalat, jolloin sain siitä riittävän pitkän. Jakun saa kiinni neppareilla, mutta ompelin niiden päälle napit koristeiksi, koska halusin säilyttää neulemaisuuden.
Kimmin trikoista kaunein on mielestäni Kuosiverstaan joustogollege, nimeltään Syysomena. Ompelin siitä gollegejakun. Olen tehnyt samanlaisen aikaisemminkin tavallisesta gollegeneuloksesta. Lisäsin kaavaan vetoketjulliset taskut, koska ne lisäävät käyttömukavuutta.
Vaikka sainkin kivoja kankaita, minusta ei saa helpolla nettikauppojen asiakasta. Mielestäni kankaiden hiplaaminen antaa oikean kuvan ja tuntemuksen siitä, mihin kangas soveltuu. Kaikki nuo edellä olevat kankaat ovat turhan joustavia, mikä vaikeuttaa ompelemista. Pieni jousto riittää siihen, että vaate on miellyttävä pitää.
