perjantai 30. maaliskuuta 2018

Uudet verhot ja kevättakki.


Verho WC:n ikkunassa.

Alakerran WC:n verhot ovat olleet käytössä hm... niin kauan, että niihin on ilmestynyt reikiä. Olen joskus valmistanut ne painamalla lakanakankaalle orvokkeja.  Käydessäni helmikuussa Töölön tilkkupajassa silmiini osui kangas, jossa on vaalealla pohjalla hentoja beigenvärisiä kuvioita. Se sopii mainiosti seinän ruskeisiin kaakeleihin.  Suunnittelin verhojen alareunaan tilkkutyöboordin, jonka toteutin vihreänsävyisistä kankaista.  Kahden tuuman mitoitus kuvioissa vaati tarkkuutta - yleensä en harrasta noin pieniä tilkkuja. Nyt verhot ovat valmiina ja ikkunaa vasten niistä muodostuu tietynlainen mosaiikkivaikutelma.
    
Verhon boordikuvio.

Minulla oli etsinnän alla ohut toppatakki jo monen viikon ajan, mutta kun sopivaa ei kävellyt vastaan, piipahdin paikalliseen kangaskauppaan ja siellähän minua odotti hyllyssä ohut tikkikangas: aniliininpunainen, tikkauskuviona sydämiä! Joku ajattelee, että tuohan on ihan pikkutyttöjen kangasta, mutta minulle se on ihan sopivaa.  Muokkasin kaavan Käsityölehden mallista. Aluksi kuvittelin tekeväni takin ilman vuoria, mutta sitten halusin saada myös taskut piiloon.  Vetoketjut ovat violetteja, koska niitä sattui olemaan varastossa. Lisäsin malliin vielä hupun, jonka vuoriksi ompelin Saksasta ostettua maatuskakangasta.  Huppu kiinnitetään vetoketjulla ja kahdella napilla.  Hupun valmistamisessa olikin monta pientä yksityiskohtaa, kun naputtelin purjerenkaita nyöriä varten sekä mietin kiinnttämistä. Vuorin hihansuihin ompelin resorit, jolloin tuuli ei puhaltele ranteisiin.

Takin yleisilme. Helma on kaareva.

Resori vuorin hihansuussa ja pöllö koristeena.

Sydäntikkaus ja maatuskat hupun vuorissa.
Leivoin pääsiäiseksi ruisleipää, koska pakastimessa alkaa nyt olla tilaa.  En ole valmistanut yhtään uutta pääsiäiskoristetta, koska varastossa on paljon rakkaita, lasten tekemiä koristeita.  Oikein aurinkoista ja rauhallista pääsiäistä kaikille ja kiitos mukavista kommenteista!

Tässä valmistuu ruisleipää.

Entisiä pääsiäiskoristeita.



 

sunnuntai 18. maaliskuuta 2018

Kevättä kohti.


Matto ontelokuteesta.

Muutama vuosi sitten olin hurahtanut ostamaan kerän ontelokudetta.  Niinpä ajattelin, että materiaali pitää laittaa hyötykäyttöön.  Virkkuukoukku numero 8 piti ottaa topakasti käteen: ei millään kynäotteella vaan reilusti kämmenotteella.  Kävin katsomassa googlen kuvagalleriassa malleja, mutta  toteutin maton omien mielikuvien mukaisesti ja kokeilin, miten usein tarvitaan levittämistä.  Etenin puoli kierrosta illassa ja joka kerren jälkeen annoin kyynärpäille kylmähoidon.  Nyt matto on valmis ja ilahduttaa WC:ssä kävijää.
    
Upeita lumikuorrutteita.

Eipä ole ollut näin lumista talvea moneen vuoteen.  Näppäilin lumisia kuvia ja lähetin niitä myös Saksaan ihailtaviksi.  Ovat kuulemma kuin satukirjasta!  No, tänään föhn-tuuli lämmitti ilman +4,5 asteiseksi.  Kävimme kyllä hiihtämässä 8 kilometriä, mutta en edes muista, milloin sukseni olisivat lipsuneet niin paljon. Uusi voide, joka oli tarkoitettu nollan kahtapuolta käytettäväksi, oli kyllä huono ostos!
    
Mitähän näistä lumista on jäljellä vappuna!

Visiitillä kangaskaupassa silmiini osui trikoo, joka halusi lähteä mukaan. Tiesin heti, mitä siitä tulisi.  Kaivoin espanjalaisen kaavalehden esille ja piirsin siitä tunikan kaavan.  Kuosittelin sitä niin, että lisäsin poimutusta miehustaan ja valmistin frillat hihansuihin, koska ne näyttävät olevan taas muodissa. Tunika on takaa hieman pitempi kuin edestä, vaikka kuvasta sitä ei huomaa.
    
 
Omenankukkia tunikassa.
Aurinkoisia kevätpäiviä ja kiitos kommenteista!

tiistai 6. maaliskuuta 2018

Sinisiä ompeluksia.



Jaakobin tikapuut -tyyny 1.

Sininen kausi tilkkutyörintamalla näyttää jatkuvan.  Ompelin valmiiksi Jaakobin tikapuut -peittoon sopivat tyynynpäälliset.  Jämätilkkuja oli yllin kyllin.  Myös takkappaleet valmistin kankaiden lopuista.  Tyynyjen koko on 60 cmx60 cm ja ne avautuvat täyteen mittaan vetoketjun avulla.  Käytin yhdistämiseen vapaata tikkausta.
   
Jaakobin tikapuut 2 (ei yllä taivaaseen!)

Taustakappaleet tilkkupintoina.


Kaksi vuotta sitten ompelin opiskelukaverini miesvainajan solmioista pussukan, jonka annoin heidän tohtorinnaksi väitelleelle tyttärelle.  Nyt ompelin toisen pussukan, jonka annan heidän pojalleen.  Käytin koristeluun kravattien valmistajien merkkejä.
    
Pussukka kravateista.

Kravattipussukan toinen kylki.

Työkaverini tyttärellä on meneillään abivuosi.  Niinpä heillä olivat penkkarit pari viikkoa sitten.  Minua pyydettiin avuksi valmistamaan penkkariasu: jakkupuku, jollaista käyttää joku elokuva- tai tv-sarjan tähti (en tunnistanut).  Leikkasin peplumhelmaisen jakun, jonka myös ompelin lähes valmiiksi.  Kiitokseksi sain Fiskarsin kangassakset ja kortin, jossa on kuvattuna tuo tv-tähti työkaverini taitavin käsin.  Hän tekee pienkoteja ja on siinä tosi lahjakas.  Itse en jaksaisi enkä näkisikään näperrellä niin pieniä tavaroita.
    
Kiitoskortti valmistettu alkuperäisistä kankaista.

Hyviä hiihtokelejä ja aurinkoisia päiviä!
Kiitos kommenteista!