Vadelmia ja mansikoita.

Sudenkorento tuli ihmettelemään kuvaustilannetta.

Tänä kesänä olen kerännyt, syönyt ja säilönyt runsaasti molempia marjoja, mutta otsikko onkin uusimman tilkkupeittoni nimi.  Tilkkujen värimaailma kuvastaa hyvin molempien marjojen värisävyjä.  Itseasiassa peiton tilkkupinnassa on vain kolme eri kangasta: kaksi punaista ja yksi tummanharmaa.  Reunakaitaleesta toki löytyy vielä tummanpunainen, liekö väri puolukasta.  Kaikki kankaat ovat entistä varastoa.

  

Vadelmia ja mansikoita.

Ompelin ensin kaitaleita, joita leikkelin siten, että muodostui 9-blokki.  Sen jälkeen leikkasin neliöt vielä neljään osaan ja järjestelin ne uudelleen.  Leikkaamista helpotti, kun teippasin leikuualustalle merkit neliön asettamiseksi oikein.  Lopulliset blokit syntyivät melko nopeasti tällä pikatekniikalla.  Ylimääräiset neliöt käytin reunakaitaleisiin

  

Teipit helpottavat neliöiden asettelua.

Kaksi neliöistä käännettiin 180 astetta.

Taustakankaaksi löytyi yksivärinen punainen kangas, mutta se näytti isona pintana niin kuolettavan yksitotiselta, että levitin kankaan ulos nurmikolle ja ruiskutin siihen suihkepullosta pieniä pisaroita tummanpunaista väriliuosta.  Sitten vain värin kiinnitys silittämällä ja kankaasta oli tullut elävämpi.  Kirjavasta kankaasta jäi vielä tarpeet vinoonleikkattuihin reunakaitaleihin.

Taustakankaastakin sain hieman kirjavaa.

Niinpä ennätin kaikesta marjojen säilömisestä väsyneenä ommella elokuun peiton, Vadelmia ja mansikoita eli Himbeeren und Erdbeeren.

Hyvää tulevaa syksyä.  Sienisatoa on vielä kerättävissä. 

Reppu.

Nahkareppu.

Tyttäreni oli ostanut itselleen oikein kivanmallisen repun, jossa on monta erilaista taskua ja lokeroa.  Mitoitukseltaan reppu istui hyvin selkään.  Niinpä piirsin siitä kaavan ja leikkasin mustasta, paksuhkosta nahkasta osat.  Virittelin teollisuuskoneen käyttökuntoon (kaapeli täytyy oikaista pannuhuoneesta koneelle) ja kasasin repun.  Sekä etu- että takakappaleessa on vetoketjulla suljettava tasku.  Vuorin ompelin punaisesta, vahvasta kangaspalasta.  Vuoriin laitoin kaksi paikkataskua ja yhden hihnoilla riippuvan taskun, kaikki vetoketjulla suljettavia. Mallirepun mukaisesti vahvistin hihnat ripsinauhalla, jotta ne eivät veny.  Reppu avautuu lähes kokonaan kahden pitkän vetoketjun ansiosta.  Kaikki tarvikkeet löytyivät omista kotikätköistä.
   

Reppu selkään ja hame päälle.

Koska teollisuuskone oli nyt käytössä, päätin ommella samalla nahkahameen.  Siihen minua odotti musta, pintakuvioitu vuota.  Kyllä sillekin on syksyn tullen käyttöä.
   

Nahkahame syksyksi.

Toinenkin hame odotti kuvaajaa.  Suuri Käsityölehdessä oli alkukesästä malli, joka oli ommeltu pellavasta.  Toispuoleisuus on kuulemma muotia.  Minäkin kuvittelin tekeväni hameen pellavasta, mutta EK:ssa ei ollut hyviä värejä.  Sen sijaan vitosen tarjouskankaista yksi kangas pisti silmään.  Tulipa edullinen hame.
   

Kesähame.

Kasvihuoneessa tomaatteja kypsyy nopeaa tahtia.  Kyllä ne ovat herkullisia.  Vadelmapuskat ovat houkutelleet minua.  Niitä on tosi mukava kerätä seisaaltaan, sillä mustikoiden parissa kyykkimisestä selkäni ei pidä ollenkaan.  Huomenna aion käydä katsomassa, joko löytyy karvarouskuja.
   

Tomaattisatoa.

Herkkuja pakastimeen ja hilloon.

Iloa metsässä liikkumiseen.

Sillisalaattia.

Sillisalaattia1 auton takakonttiin.

 

Luin hiljattain jonkun blogista, miten tekijä oli ommellut jämätilkuista suojapeiton auton takakonttiin.  Päätin toteuttaa idean itselleni ja kippasin kaikki pienet tilkut lattialle, samoin muutaman harjoituskappaleen.  Ensimmäinen ajatukseni oli se, että teen tilkuista peiton molemmat puoliskot.  Lopulta ajattelin, että on sääli piilottaa taustalle tilkkupinta, ja niinpä peittoja syntyi kaksi kappeletta.  

Sillisalattia2 pojan autoon.

Sillisalaatti 1:een käytin Maailmanpyörä-peitosta jääneitä kolmioita siten, että punainen ja sininen vuorottelevat.  Tilkkukasasta ompelin ensin tilkkulasagnea, jonka leikkasin 15 cm:n levyisiksi kaitaleiksi.  Näillä suikaleilla kehystin kolmiopinnan.  Sillisalaatti 2 rakentui harjoitusblokin "Anna mulle tähtitaivas" ympärille.  Yhdessä kulmassa on myös Leijuvat neliöt -blokki, jossa värit ovat väärin päin eli varjo on neliötä vaaleampi.  Tilkkulasagnea riitti tähänkin pintaan.

   

Auto kiittää peitosta.

Taustakankaaksi riitti käytetty lakana, välissä ohut vanulevy.  Reunakantin loppuja oli melkein riittävästi jäännöspaloissa, joten nekin pääsivät hyötykäyttöön.  Pyöräversio pääsi heti oman auton takakonttiin ja tähtiversion annoin pojalleni, joka oli täällä viikonlopun vietossa. 

   

Kypsyviä tomaatteja.

Kasvihuone näyttää tuottavan hyvin tänä vuonna. Tomaatteja kypsyy mukavasti ja ne maistuvat herkullisilta.  Kasteluvettäkin tippuu taivaalta riitävästi keräysastiaan, joka on hyvin lähellä kasvihuonetta.