sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Tilkkupalapeli kasassa.

Punaisista ruutupaloista oli helppo aloittaa.

Olipas mielenkiintoinen joululahja, nimittäin tuo tilkkutyöaiheinen palapeli.  Tein sitä monta tuntia päivässä ja välillä kahvin juontikin siirtyi tunnilla, kun en tajunnut ajan kulumista.  Kyllä osasi olla koukuttava palapeli.  Toisaalta: palapelissä ja tilkkutyössä on paljon samaa eli yritetään saada palat asettumaan kauniisti toistensa lomaan.  Aloitin työn punaisista paloista ja seuraavaksi etsin  (lähes) kaikki reunapalat ja piirsin aluspahviin oikean kokoisen suorakulmion.  Osa paloista oli sellaisia, että tunnistin heti kankaan, mihin alueeseen se kuuluu.  Haastavin osa oli tuo vaalealle pohjalle aplikoitu köynnös ja sen tein viimeiseksi.  Huh, nyt ehkä ennätän tehdä  ompelutöitä, kun viimeinenkin pala on paikoillaan.

Palapeli valmiina.

Haastavin kohta eli paljon vaaleaa, tylsää pintaa.

Kokeilin tilkkulehden mukana tullutta mallinetta (orange peel templates), jolla voi tehdä kaarevia saumoja.  Taitaa jäädä kokeiluasteelle, en ainakaan vielä tuntenut menetelmää omakseni.  Kangasta leikatessa malline ei tahtonut pysyä paikoillaan ja kangasta tuntui jäävän hukkaan.  Lisäksi minulla ei ollut hajuakaan, pitäisikö keskipala leikata täysvinoon vai onko sillä mitään merkitystä.  Kaipa noillekin blokeille on jotain käyttöä. Samalla sain kokeilla myös lankaleikkuri Gizmoa.
  
Kokeiluja kaarevasta mallista.

Hiihtokausi on nyt polkaistu käyntiin, kun eilen ja tänään sivakoin 8 kilometriä.  Olipa nautinnollista lykkiä kauniissa säässä ja hyvällä ladulla.

Luistavia latuja kaikille!

sunnuntai 30. joulukuuta 2018

Joululahjoja osa 2.


Tämän vuoden piparkakkutalo oli meidän grillikatos.

Olenkohan ollut lainkaan kilttinä, kun joulupaketeista putkahteli esiin mitä mukavimpia lahjoja.  Blogiteksteistä olin lukenut juttua ompelukoneen puhdistussetistä, jota kehuttiin hyväksi.  Niinpä mieheni oli taikonut sellaisen minulle pakettiin. En ole vielä ennättänyt kokeilla lahjan toimivuutta.
    
Silkkihuiveja ja koneen puhdistussetti.

Pimeänä perjantaina vihjasin nuoremmalle tyttärelleni, että josko "pimeiltä markkinoilta" löytyisi maalattavaksi tarkoitettuja, suuria silkkihuiveja.  Askartelukaupoista niitä ei ole enää löytynyt; on kai vanhanaikaista maalata silkille.  No, tämäkin lahjatoiveeni toteutui.

Vanhempi tytär oli myös ollut korvat höröllä, kun kerroin, että jostain löytyy palapelejä, joissa on kuvattuna tilkkutyö.  Pilke silmäkulmassa tytär viestitti WhatsAppissa löytäneensä palapelin, kossa oli 9 palaa!  Lahjapaketista paljastui 1000 palan palapeli, jonka kansikuva on todella houkutteleva.  Siinä on kuvattu pinottuna lukuisia erilaisia tilkkutöitä.  Niistä voi saada jopa malleja tai ainakin vinkkejä.
    
Tilkkutyöpalapeli.

Tilkkuillessa olen kaivannut ainakin yhtä apulaista, nimittäin lankaleikkuri Gizmoa.  Poikani oli piilottanut sellaisen lahjapakettiin.  Olen tosi ylpeä perheestäni, että he kaikki antavat kannustavia lahjoja minulle. Parhaimmat kiitokset heille kaikille!
   
Leikkausapulainen Gizmo.

Ennen joulua askartelin tämän vuoden hittijuttua eli kävyistä valmistettuja hyasintteja.  Hain varastosta männynkäpyastian pari päivää ennen sisälle ja annoin niiden kuivua uunin pankolla, jolloin ne pörhistyivät.  Aloitin liimaamalla käpyjä kuumaliimapistoolin avulla puutikkuun. Seuraavaksi maalasin kävyt liitumaalilla ja istutin kukat kukkasienen avulla purkkeihin.  Ihanan rentouttavaa askartelua ja näillä kukilla hajuallergikotkin voivat koristella kotinsa.  Kerran olin vähällä kastellakin yhden hyasintin.
    
Käpyhyasintteja hangessa.


Joulun tienoilla tytär opetti minulle uuden tavan tehdä joulutorttuja, nimittäin lumihiutalemallin.  Kyseessä on kuulemma tämän joulun villitys.  Valmistusohjeita löytyy youtubesta.  Ero perinteisiin torttuihin on siinä, että täytettä saa laittaa reilusti, jolloin sitä on joka suupalassa.  Kyllä maistuivat.
    
Lumihiutalejoulutorttuja.

Joulu kului kuin siivillä: ensin yksi viikonvaihde vanhimman tyttären ja suloisen lapsenlapsen kanssa, sitten varsinainen joulu toisen tyttären ja pojan kanssa.  Kuvista on mukava katsella heidän kanssaan vietettyjä hetkiä.
  
Jouluateria.
Oikein mukavaa ja rauhallista uutta vuotta 2019!

maanantai 24. joulukuuta 2018

Joululahjoja 2018.



Aloitin lahjojen ompelemisen jo alkuvuodesta ja silloin valmistin kattaustabletteja paitsi itselleni myös lapsilleni.  Kukin porukka saa nyt neljän tabletin setin.


Nuorempi tytär tykkää sinisestä...

... ja vanhempi punaisesta.

Poikakin sai punaiset tabletit.

Pikkuinen lapsenlapseni on tietysti ollut sydäntä lähellä ja saa mummon ompelemia vaatteita. Gollegehaalari oli toiveissa ja siihen löytyi kiva nalle-kangas lähikaupasta.  Somistin sen punaisella ja koristeeksi ompelin leppäkerttu-merkin.  Sini-valkoinen trikoo muokkautui paita-housu-setiksi. Ompelin myös fleece-hatun ja -rukkaset, joista hattu on liian suuri.
   
Gollegehaalari ja hattu.

Sini-valkoinen setti.

Hattu ja rukkaset.

Siskoni pojan pikkuneiti innosti ompelemaan pikkumekon. Isommat lapset saivat tyytyä ostorukkasiin. 

Pikkuneidin mekko.

Lahjapaketteihin piiloutuivat myös nämä kassit, joista toisessa kurkkii kissa, toisessa viilettävät painamani ketut.

   
Ostoskasseja.

Oikein rauhaisaa ja onnellista joulun aikaa!  Hyviä ompeleita uudelle vuodelle!

keskiviikko 19. joulukuuta 2018

Vauvan tuoksua.

Miesten kädet kolmessa sukupolvessa.

Olipas mieleenpainuva viikonvaihde meille isovanhemmille: lähes puolivuotias tyttärenpoikamme oli täällä vierailulla Hampurista äitinsä kanssa.  Pikkumies ei vierastanut ollenkaan ja hurmasi meidät kokonaan lumoavalla hymyllään.  Myös sukumme vanhimmat eli 100-vuotias tätini ja 90-vuotias mieheni isä ihastuivat pienokaiseen.  Tutustutimme veijarin lumeen ja saunaan, vaikka ei hän ollut niistä kiinnostunut.
    
Vaippapussukka.


Tyttäreni toiveesta ompelin vaippapussukan, joka Saksassa tunnetaan nimellä Windeletui.  Siinä on oma lokero vaipoille ja toinen kosteuspyyhkeille.  Kuvagalleriasta apinoin mallin, jossa kosteuspyyhkeitä voi käyttää soikean aukon kautta avaamatta koko lokeroa.  Pussukka suljetaan nepparilla.
    
Pussukka avattuna.

Jos ei jouluviikolla olisi muuta tekemistä, niin ompelin joogatyynyn.  Yritin upottaa siihen kaikki lentävien hanhien jämät, jotka jäivät tähteeksi joogamatosta.  Melkein onnistuinkin.  Tein myös sisätyynyn, jotta päällisen voi pestä.  Alapuolelle sijoitin vetoketjun keskelle tyynyä.
   
Lentävät hanhet joogatyynyssä.

Tyynyn pohjapuoli.


Vielä viisi yötä jouluun.  Sitä ennen toiset lapset tulevat iloksemme.

lauantai 8. joulukuuta 2018

Joulua odotellessa.

Iso pisara -amppeli.

Joulun lähestyminen näkyy lyhentyneinä päivinä ja pimeän ajan jatkumisena.  Kehittelin itselleni mukavan tavan suorittaa joulusiivoukset: pistin CD-levyn soimaan ja siivosin sen aikaa, kun levy soi.  Musiikin loputtua huuhtelin luutut seuraavaa kertaa varten.  Välistä CD-levyn korvasi radio-ohjelma Muistojen bulevardi, missä soitetaan nostalgista musiikkia.  Musiikki rytmitti siivousjaksot sopivan lyhyiksi, jolloin huonot kyynärpäät eivät kipeytyneet.  Alkuviikosta sain urakkani valmiiksi ja annoin tälle menetelmälle nimeksi "levysiivous".  

Alkusyksystä ostin Kuopion käsityömessuilta lasiputkia sisältävän pakkkauksen, mistä kasasin himmelin.  Malli on Raahen taitopajan Iso pisara hopeisena.  Pakkauksessa oli hyvin selkeät ohjeet, joten kasaaminen oli terapeuttista.
    
Trikoojakku.

Pimeän perjantain kunniaksi EK:ssa kaikista kankaista sai 20%:n alennuksen.  Niinpä ostin sen enempää suunnittelematta kukonaskelkuvioisen trikoon.  Ompelin siitä yksinkertaisen jakun, joka on hyvin mukava päällä, melkein kuin villatakki.  Kaavan piirsin Hollannista ostamastani Diana mode-lehdestä.  Lisäsin sivusaumoihin taskut.
   
Taskut piiloutuvat sivusaumoihin.

Hyvää joulun odotusta!

sunnuntai 18. marraskuuta 2018

Tonttuovi ja kortteja.

Kotitonttu alkaa hiippailla kotinurkissa.

Vuosi sitten rakentelin ensimmäisen tonttuoven ja nyt tein toisen.  Pohjana käytin yksinkertaisesti pahvinpalaa, jonka päälle liimasin kuumaliimalla kehykset jäätelötikuista. Tontun runkona käytin pyykkipoikaa, johon joku lapsistamme oli liimannut hymiön.  Puin päälle punaista huopaa.  Koristeet etsin kaikista mahdollisista jämistä.  Annoin tonttuoven 6-vuotislahjaksi siskoni tyttärentyttärelle.
    
Leivontaohjeita piilotettuina kortteihin.

Minulla on myös joulukortit valmiiksi askarreltuina, 42 kappaletta.  Käytin taas vanhaa varastoa: kaikki jouluaiheiset panelikankaat sain liimatuksi kortteihin.  Toki korttipohjat jouduin ostamaan.  Uusina koristeina ostin leivontaohjeita.  Joku voi saada siis samanlaisen kortin kuin edellisenä vuonna.
    
Kortteja entisistä kangaspaneleista.

Sekalainen valikoima kortteja.

Sitten vain kirjoittelemaan kortteja.  Antoisaa marraskuun loppupuolta pimeydestä huolimatta.

sunnuntai 4. marraskuuta 2018

Hollannin tuliaisia.


Mikäpä olisi sellainen reissu, jolla ei eksyisi kangaskauppaan.  Kierreltyämme aikamme 's-Hertogenboschin pääkatuja laajensimme kävelyreittejämme sivukaduille.  Yks'kaks huomasimme tilkkutöitä liikkeen ikkunassa.  -Hei, kauppa on auki! huudahdin ja samassa sukelsimme liikkeen ovesta sisälle.  Tilkkutyökangasvalikoima oli monipuolinen ja runsas.  Valitsin 14 erilaista palaa: 2 mustapohjaista, loput punasävyisiä ja vaaleita kankaita.  Paras löytöni oli vaalea kangas, johon oli painettu matematiikan ja orgaanisen kemian kaavoja.  Mihinkähän raskin sen käyttää!
   
Lisää tilkkutyökankaita.

Heti ensimmäisenä päivänä huomasimme torilla kangaskauppiaan.  Kävi hiplaamassa kankaita ja ihastuin kahteen trikooseen.  En kuitenkaan ostanut heti, koska ikinä ei voi tietää, mitä voi löytää seuraavana päivänä.  Kului kaksi päivää, jolloin tori oli melkein tyhjä, mutta lauantai-iltapäivänä huomasin saman kangasmyyjän toripöydän.  Siinä ei tarvinnut kauaa miettiä, kun olin ostanut harmaapohjaista trikoota mekkoon.  Koska kuviollinen kangas on kaunis sellaisenaan, halusin mekosta yksinkertaisen mallin.  Löysin sopivan kaavan Diana moden Nähstyle -lehdestä, jonka olen ostanut vuosia sitten Saksasta.
          
... ja takaa.
           
Trikoomekko edestä...

Ostin totuttuun tapaan myös käsityölehden, tällä kertaa Today's Quilter -lehden, josta olen aina pitänyt.  Lehden mukana tuli myös viivain, jolla voi leikata 6 tuuman appelsiininkuoriblokkeja.  Kapistus on vielä paketissa, sillä mennyt viikko on ollut poikkeuksellisen kiireinen.  Tätini täytti 100 vuotta, ja juhliin valmistautuminen vei aikaa.  Varasin osaavalta leipurilta käsinleivotut karjalanpiirakat.  Perheeni osuus lahjasta oli ruokakori, johon leivoin ruisleipää ja valmistin porkkana-, lanttu- ja makaronilaatikot ostoherkkujen seuraksi.  Lisäksi majoitin ja kuskasin vieraita sekä juhlan aikana keittelin kahvia ja hoitelin kahvipöydän tarjoilun.  Omat viikkorutiinit siirsin syrjään.  Juhla oli pienimuotoinen, mutta lämminhenkinen vain lähimpien sukulaisten kesken vietettynä.  Harvapa meistä pääsee juhlistamaan 100-vuotiasta ihmistä, joka asuu vielä yksin omassa kodissaan.

 
Tilkkutyölehti ja viivain.