Perämeren kierto.

 

Vaasan automuseon kaunotar.

Mietimme mieheni kanssa, mihin päin ajelisimme Marilla (matkailuautolla).  Päädyimme käymään länsinaapurissa eli kiertämään perämeren ympäri.  Ajelimme siis ensin Vaasaan, missä poikkesimme automuseossa. Paikka oli siisti, tavarat järjestyksessä ja löytyipä sieltä ompelukoneosastokin.  

Museon ompelukoneosasto.

Iltapäivällä nousimme M/S Aurora Botnia -laivaan.  Tuo laiva on meille erikoinen, koska nuorempi tyttäremme (työskentelee suunnittelijana Rauman telakalla) on vastannut sen ikkunoista ja työ oli hänen ensimmäinen projektinsa laivainsinöörinä.  Hyvin näyttivät pitävän roiskeet laivan ulkopuolella.  Laiva edustaaa uusinta tekniikkaa ja on hiilineutraali.

 

Mari laivan autokannella.

Nelituntisen merimatkan jälkeen lähdimme ajelemaan pohjoista kohti.  Melko pian löysimme levähdysalueen, joka on tarkoitettu lyhytaikaiseen pysähdykseen.  Alueella on WC ja pesutilat.  Näitä alueita on Ruotsissa lähes 300 ja ne ovat siistejä.  Yövyimme siellä, kuten monet rekat ja muut matkailuautot.  

Ensimmäisenä päivänä satoi koko ajan.  Silloin Mari alkoi tuntua jo ahtaalta.  Ajelimme E4-tietä, joka on pääosin hyväkuntoinen, kolmikaistainen tie.  Välillä oli myös tietöitä.  Tie kulkee lähes suoraviivaisesti metsän keskellä, joten ajo on aika puuduttavaa.  Sateessa jäivät näkemättä monet paikat: Skellefteå, Piteå jne.

Kirkkokylän raitilla.

Luulajassa sade lähes taukosi ja ajoimme katsomaan Gammelstadenissa olevaa kirkkokylää.  Se on Unescon maailmanperintökohde.  Kirkko on rakennettu 1400-luvulla ja kirkon ympärillä on 403 pientä mökkiä, joissa kirkossakävijät ovat yöpyneet.  Paikka sijaitsee korkealla mäellä. Väestö on ollut suhteellisen varakasta, koska mm. kirkon alttaritaulu ja puuveistokset ovat maksaneet paljon ja ne ovat hienoa käsityötä.  Talonpojat ovat vaurastuneet mm. turkisten ja kalojen myynnillä.  Mökit on maalattu tummalla punamullalla ja ovat oikein viehättäviä pitsiverhoineen ja ikkunaluukkuineen.  Alueella on mukava kierrellä kapeita kujia pitkin ja miettiä aikaa monta sataa vuotta taakse päin.

Koristeellinen saarnastuoli.

Kirkon alttari puhuttelee tänäkin päivänä.

Ruotsalaiset viettävät kahvihetkiä, jotka tunnetaan nimellä fika.  Mutta missä niitä vietetään? Yritimme löytää kahviloita - turhaan.  Ainoa sellainen löytyi tuolta Gammelstadenista.

 

Paanukattoinen kivikirkko.

Mökkejä kirkkovieraille.

Pari päivää ajeltuamme saavuimme Haaparantaan, missä kävimme Karkkimaailmassa: maltillisesti ostimme 1,2 kg karkkeja ja urheilukaupasta löysimme edullisia liikunta-asuja.  Tietysti tankkasimme auton ennen rajan ylitystä.

 

Hailuotoon matkalla.

Ruotsi plussaksi voin sanoa siistit levähdysalueet.  Miinusta tulee siitä, että opasteet teiden varsilla ovat puutteelliset tai niitä ei edes löydy.  

Riutun vai Huikun silta?

Viimeisen reissuyön vietimme jo Suomen puolella hieman Torniosta etelään päin.  Oulun jälkeen kävimme vielä katsomassa Hailuodon sillan, joka viime kesänä oli rakenteilla.