Onnenlinnut.

Onnenlinnut.

Heinäkuun tilkkupeitto valmistui ennätysajassa.  Syynä siihen oli se, että meillä oli menossa saunaremontti ja minä olin koko ajan valmiudessa hakemaan puuttuvia tarvikkeita kirvesmiehelle.  Nostin remontin ajaksi pienen koneeni keittiöön sivupöydälle ja käytin ompeluun joutoajan.  Remontti on vielä ovea ja kiukaan kytkentää vaille valmis.

   

Viehättäviä lintuja.

Käytin peittoon paneelia, jossa on riikinkukkoja.  Kehystin kuvan blokeilla, jotka ovat uudelleen muokattuja hirsimökkejä eli leikkasin hirsimökit neljään osaan ja yhdistin kahden erilaisen blokin pikkuneliöt keskenään.  Tikkasin peiton suorilla ompeleilla, jotka upposivat neliöiden saumoihin.  Paneeliosuudessa käytin koneen valmista aaltotikkausta sekä ompelin lintujen ääriviivat.  Taustakankaaksi ostin EK:sta vihreäkuvioisen kankaan, joka on työhön sopivan kirjava.

   

Sopiva taustakangas löytyi sattumalta.

Viime vuoden lopulla aloitin neuletyön: Suuri Käsityö -lehdessä (9/2019) oli ohjeena neulottu mekko.  Työ oli tehty ylhäältä alas päin eli ensin neulotaan kaularesori, minkä jälkeen valmistuu kirjoneulekaarroke.  Lisäyksiä tehdään muutaman kerroksen ja silmukan välein, joten työ ei onnistu neulekoneella.  Itse olen aina tykännyt perinteisestä Revontuli-paidasta, joka on tässä päivitetty ajan henkeen.  En neulonut mekkoa, vaan neuletakin.  Ohjeen villalangan vaihdoin Katia tencel-cotton -lankaan(33% puuvillaa, 67% lyocelliä).  Huh, miten pitkiä kerroksia riitti kaarrokkeen ulkoreunassa, mutta kainaloihin päästyäni työ helpottui.  Lisäksi kirjoneuletta piti tehdä myös nurjilla kerroksilla. Ihan mukava sohvannurkkaneule.

   

Puuvillaneule.

Revontulineule tänä päivänä.

Tämä kesän alkupuolen helteistä johtuen marjojen pölytys näyttää onnistuneen hyvin.  Lakkoja löytyy suomaisemista hyvin.  Loppuviikosta suunnistan mustikkametsään.

  

Lakkoja matkalla pakastimeen.

Hyvää marjasatoa kaikille!