tiistai 12. tammikuuta 2016

Pakkaspäiviä.

Kylläpä loppiaisviikolla lämpötila hujahti alas: kylmimmillään mittari näytti -30 astetta pakkasta. Siitä huolimatta olen käynyt päivittäin kävelemässä ulkona varustautuneena riittävän monella vaatekerroksella ja kypärämyssy naaman suojana. Katsoin tuossa menneen vuoden liikuntakalenteriani. Siinä on merkintä 322 päivälle, mikä tarkoittaa vähintään puolen tunnin liikuntasuoritusta kullekin päivälle. Eniten on merkintöjä kävelystä (lenkin pituus vaihtelee välillä 3-7 km), muita suorituksia on tullut kuntojumpasta, joogasta, tanssimisesta, ruohonleikkuusta, marjastuksesta, sienestyksestä, pyöräilystä ja puutarhan hoidosta. Kiva, että jouluähkyn jälkeen liikuntaryhmät taas pyörivät. 

Jääkukkia.
Joululahjojen valmistuksen jälkeen on kiva tehdä taas itsellenikin jotain. Lokakuun Burdassa oli kiva mekon kaava, johon löysin mukavan neuloksen. Erityisesti minua viehätti raglanhihan tyvessä oleva erivärinen kangas ja siihen saumattu vetoketju. Luen erittäin harvoin ompeluohjetta, mutta tällä kertaa yritin tehdä sen. Voi kauhistus: mekko ei olisi valmis vieläkään, jos olisin noudattanut noita ohjeita, mm. vasen sivusauma kyllä ommeltiin, mutta ei oikeaa, ja pystykaulus olisi pitänyt kiinnittää ennen kuin edes eriväriset kaitaleet oli yhdistetty miehustaan. Huh! Piti vain käyttää maalaisjärkeä ja ommella omin päin. Mallissa helma oli edestä lyhyempi kuin takaa, mutta itselleni leikkasin kappaleet yhtä pitkiksi. Lopputulokseen olin kyllä tyytyväinen.
   
Moda-lehden malli...

... ja minun ompelemani versio.
























Ompelin myös mustan hameen, jonka kaava oli samassa lehdessä. Kangas on ostettu Turon tehtaan myyjäisistä varmaan kymmenen vuotta sitten, mutta onneksi siinä ei ole viimeistä käyttöpäivää. Varastossa on vielä muutamia Turon pukukankaan paloja, jotka ovat todella laadukkaita.
    
Liituraitahame.

Valmistin kynttilöiden jätteistä sytykeruusuja ja neljä kynttilää. Vasta nyt hoksasin, miten ruusut kannattaa valmistaa. Edellisenä vuonna niiden valmistus tuntui työläältä.
     
Kynttilöitä ja sytykeruusuja.

Tänään kävellessäni metsätietä silmiini osui maahan pudonnut linnunpoikanen. Mikähän lintu mahtanee olla kyseessä. Ressukka oli kuollut.

Linnunpoikanen.

8 kommenttia:

  1. Kiva mekko ja aivan ihana kangas siinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen tyytyväinen, että löysin kankaan lähimmästä kangaskaupasta. Pyrin käyttämään lähipalveluja muissakin tilanteissa, eiväthän ne muutoin pysy pystyssä.

      Poista
  2. Hyvännäköinen mekko ja puolihame! Voi lintuparkaa, kuka sitten lieneekään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Hameen väritys on kuvassa lähinnä omituinen. Luonnossa pohja on musta ja siinä on kapeita liituraitoja, minun kuvaustaidot ovat puutteellisia, vaikka mieheni korjailee virheitäni kuvankäsittelyohjelmalla.

      Poista
  3. Lintusi on hippiäinen. Ei poikanen vaan aikuinen. Hippiäinen on Euroopan pienin lintu. Talvi on varmaan ollut sille liikaa. Birdlifen mukaan pakkaset tekivät tuhoja juuri noiden pienimpien keskuudessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vastauksestasi. Itse tunnen lintuja heikosti enkä ole saanut aikaiseksi hakea vastausta googlen kuvagalleriasta.

      Poista