sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Luanikast suvi!


Kitukränn on 3 metriä leveä ja 60 metriä pitkä katu Raumalla.
 Toivottavasti tuohon otsikkoon ei tullut kirjoitusvirheitä, kun tuo Rauman murre on näin savolaiselle melkein vierasta kieltä.  Kävimme viime viikon vaihteessa visiitillä Raumalla, koska nuorempi tytär muutti sinne.  Sitä ennen vanhempi tytär oli tullut lomailemaan kotimaisemiin Hampurista.  Niinpä lähdimme katsomaan kolmistaan Rauman seutua.  Meillä on tapana katsoa matkan varrelta automuseot ja kangaskaupat, joten pysähdyimme menomatkalla Lavialla, missä tutustuimme Linja-automuseoon.  Näytillä oli monenikäisiä linjureita; muutamasta tulivat mieleen omat kouluajat.  Osallistuimme myös kierrokseen, jossa esiteltiin linja-autotehtaan tiloja, koneita, menetelmiä ja työtapoja.  Siellä on valmistettu n. 120 puurunkoista linja-autoa, lisäksi kuorma-auton koreja.  Mielenkiintoinen esitys menneisiin aikoihin.

Vanhoja linjureita.

Ennätimme kierrellä menopäivän iltana ympäri Vanhaa Raumaa ja tutustua rantaan satamissa ja uimapaikoilla.  Seuraavana aamuna suuntasimme satamaan, missä nousimme Linnea-vesibussiin.  Paatti vei meidät Kuuskajaskarin saaren kautta Kylmäpihlajan majakkasaarelle, missä astuimme maihin.  Sää oli aurinkoinen ja lämmin, mutta merituuli viilensi sopivasti.  Saari on hyvin karu ja kallioinen.  Kiipesimme yli sata porrasta majakan huipulle.  Kyllä olivatkin hienot näkymät.  Ennätimme kiertää saaren ja nauttia kahvit, ennen kuin paluukyyti saapui.  
   
Kylmäpihlajan majakka.

Merimatka taittui Linnea-vesibussilla.

Satamassa hienoja autoja ja purjelaivoja.
Koristeellinen ikkuna.

Rauman kirkko.

Rauman pitsiviikot olivat jo alkaneet, vaikka päätapahtumat ajoittuivat loppuviikolle.  Kävimme ihastelemassa taitavia pitsinnyplääjiä sekä heidän tuotoksiaan.  Voi, mitä kaikkea nypläämällä saa aikaan!  Kiertelimme myös paikallisissa liikkeissä.  Kaupungilta löytyi Jätti-Rätti-niminen kangaskauppa, mistä mukaan tarttui mm. saumurilankaa, ontelokudetta ja vanulevyä.  Monet vanhojen talojen pihat olivat avoimia yleisölle ja niissä oli kirpputoreja.  
    
Pitsejä "päässä".

Laukku paksuhkoa pitsiä.
Upeita vaatteita pitsistä.

Paluupäivän aamuna kävimme tutustumassa Rauman vesitorniin, mistä näkyy lähiympäristö.  Etäällä näkyivät myös Olkiluodon ydinvoimalan rakennukset.  Sieltä löytyy monelle työpaikka, myös meidän vävykandimme on työskennellyt siellä toukokuusta lähtien.

Näkymä vesitornista Olkiluotoon päin.

8 kommenttia:

  1. Rauma on kaunis kaupunki. Paljonhan siellä kerkesitte nähdä ja kokea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kaupunki on kaunis ja matkalaisia ilahduttaa, että sieltä löytyy ilmaisia parkkipaikkoja runsaasti.

      Poista
  2. Vaikka pidän pitseistä, en ole koskaan käynyt Rauman pitsiviikoilla. Kiitos kommentista blogiini. Päädyin sittenkin myymään tilkkupeitot fb-kirpparilla. Ilmoitin, että en pese enkä paikkaa. Hinta oli tietysti sen mukainen, mutta kaikki otettiin vastaan tyytyväisenä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että tilkkupeitoille löytyi käyttöä.

      Poista
  3. Kiitos tästä matkaesittelystä! Raumalla olen käynyt vain koripallon merekissä eli liikuntahallissa. Majakat ovat aivan ihania!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle majakassa käynti oli myös ensimmäinen kerta.

      Poista
  4. Mukava retki! Vanhoissa autoissa on niin tyyliä! Majakkoja vois alkaa bongailemaan. Olen käynyt vasta Bengtskärissä. Kiva että niissä voi vierailla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Todella kiva, että ne ovat avoinna yleisölle. Sisämaan kasvattina kokemukset majakoista välittyivät lapsena sarjakuvista. Vieläkin niissä tuntuu olevan jotain taikuutta, vaikka majakanvartijat ovat olleet niissä ankeissa työpaikoissa.

      Poista