maanantai 11. huhtikuuta 2016

Silkkiä ja langanjämiä.

Kylläpä oli pitkäkestoinen työ, jonka sain vihdoin valmiiksi. Nuoremmalla tyttärellä oli syksyllä Killan vuosijuhla, johon lupasin ommella silkkisen juhlamekon; kankaan olin ostanut Thaimaasta pari vuotta sitten. Mekko oli jo työn alla, kunnes juhliin ilmoittautuminen epäonnistui netin takkuilun vuoksi. Niinpä mekon ompelulla ei ollut kiire, joten tein sitä silloin, kun tytär sattui käymään ja pystyin sovittamaan mekkoa. Mallina käytin hääpuvun kaavaa, joka löytyy Kotiliesi Käsityö -lehden kannesta 1/2015. Jouduin pienentämään helman liehuketta, koska silkki ei olisi muuten riittänyt. Mallissa olkapäät olivat paljaana, mutta tytär halusi, että yläosassa olisi kiinteänä pitsinen bolero. Ostimme mustan pitsin Tallinnan matkalla, ja asettelin sitä valmiin asun päälle, jotta sain pitsikuviot asettumaan kauniisti. Nyt juhlamekko on valmiina odottamassa käyttöä.
    
... ja takaa.
Silkkimekko edestä...
























   
Kotimaan matkoilla on mukava nyhrätä jotain ajan kuluksi. Niinpä varasin Helsingin ja Ylläksen matkoille langanjämiä ja virkkuukoukun. Tuloksena syntyi kolme koria. Ensin valmistui musta-roosa kori, johon pujotin nauhaa koristeeksi ja solmin päät rusetille. Sinisen ja vihreän korin virkkasin paksulla koukulla käyttäen 3 tai 4 eri lankaa yhdessä, jolloin pinnasta syntyi meleerattu. Virkkasin näihin myös kahvat. Ehkäpä niillä on käyttöä vaikka käsityökoreina.
     
Korin täytteenä vielä lankoja,

Kahvallinen kori.

Sinistä koria koristaa virkattu kukkanen.

Wanhan Sataman käsityömessuilla bongasimme yhdellä myyntipöydällä kivoja kaulaliina-päähineitä. Itseasiassa ne olivat Möbiuksen renkaita. Saksalaiset matemaatikot - toinen oli nimeltään Möbius - keksivät yhdistää kaitaleen päät siten, että toista päätä kierretään 180 astetta ennen yhdistämistä. Tällöin syntyy pinta, jolla on vain yksi pinta ja yksi reuna. Ideaa piti kokeilla itse neulomalla kaitale - onneksi lankoja löytyy - jonka sitten yhdistin silmukoita jäljentäen. Siitä syntyi neule, jota voi käyttää päähineenä, kaulahuivina tai pantana.

Möbiuksen rengas.

Kiitokset kommenteista!

6 kommenttia:

  1. Upea puku! Silkki on vaativaa ommeltavaa eikä onnistuisi ihan joka naiselta. Kätevät korit ja tuo monitoimihuivi on tosi näpsäkkä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tyttäreni oli tyytyväinen pukuunsa, niin minäkin, vaikka alku olikin hankalaa: lakanasta ommeltu harjoituskappale näytti ihan surkealta, kunnes tytär puki sen päälleen. Siitä se läksi käyntiin.

      Poista
  2. Mahtava asu! Olet taitava vaateompelija. Yhden silkkivaatteen olen elämäni aikana ommellut itkun kanssa, toista ei tule. Näppärä huivi-päähine, ideanakin tosi hyvä.

    VastaaPoista
  3. Kiitos. Omat vaatteet olen ommellut 14-vuotiaasta lähtien, kyllä siinä ajassa ehtii oppia. Silkkejäkin on monenlaisia. Tämä oli jämäkkää kangasta eikä "luirunnut" ommellessa.

    VastaaPoista
  4. Taitava olet silkinkin ompelussa! Huivissa on samaa kuin siinä mikä esiintyy nimellä infinity scarf. Oikein kätevä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Pitääpä tutkia tuo infinity scarf -yhteys.

      Poista